18.6.2002 Kiertoartikkeli toimituksenne vapaaseen käyttöön
Professori Pentti Malaskan mielestä viides ydinvoimala on kestävän kehityksen jarru. Uusi voimala lisää tarpeetonta kasvua ja energian kulutusta. Sen sijaan huomio tulisi kiinnittää tehokkuuteen, tekniikan parantamiseen ja säästömahdollisuuksiin. Vaikka ydinvoimasähkön aiheuttamat suorat päästöt ovat pienet, niin ydinvoimalan toiminnasta aiheutuvat toisen kertaluvun päästövaikutukset vastaavat hiilisähkön päästömääriä.
Malaskan mukaan viidennen ydinvoimalan jälkeen Suomessa on sähköntuotannossa ylikapasiteettia. 1600 megawatin kapasiteetti riittää kymmenen vuoden kasvuun, kun sähkön kulutus kasvaa vuodessa hallituksen arvioiden mukaan noin puolitoista prosenttia.
"Olin kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen kanssa eräässä ajankohtaistoimituksen televisio-ohjelmassa, jossa ministeriltä kysyttiin, mitä ylijäämäsähkölle tehdään. Hän vastasi, että se myydään Eurooppaan."
Malaskan mielestä tämä viittaa siihen, että Suomeen rakennetaan viides sekä kuudes ydinvoimala, minkä jälkeen täältä pyritään myymään ydinsähköä yhä enemmän Keski-Eurooppaan.
"Uskon, että viides ja myös kuudes ydinvoimala rakennetaan. Se on tärkeää kansainväliselle ydinvoimabisnekselle, joka on saanut päähallituspuolueet sekä SAK:n ja TT:n puolelleen."
"Noin vuosi sitten hallitus esitti kaksi vaihtoehtoa ilmastostrategialle. Mutta sen jälkeen se hylkäsi oman paremman ehdotuksensa, joka perustui hajautettuun, yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantoon, kotimaiseen teknologiaan ja energiaan sekä maakaasun käyttöön. Tämä parempi vaihtoehto vaiettiin jatkokäsittelyssä kuoliaaksi ydinvoimabisneksen etujen varjelemiseksi", Malaska sanoo.
Uusiutuvia ei kehitetty
Malaskan mukaan viidennen ydinvoimalan saaminen on kummitellut luurankona kaapissa jo 20 vuotta.
"Niin kauan, kun se pysyi kaapissa, kotimaisia ja uusiutuvia energiamuotoja voitiin kehittää. Nyt tilanne on toinen. Talousvaliokunnan lausumat ovat hurskastelua, jotka eivät sido millään lailla luvan hakijaa ja saajaa, vaan niillä hankittiin ääniä. Ääni oli tietysti kansanedustajan ääni, mutta nappia painoi ydinvoimabisneksen käsi."
"Uusiutuvia energiamuotoja ei ole kehitetty
riittävästi. Eikä maakaasun käyttöä
ole tarmokkaasti edistetty, vaikka aikaa kyllä on ollut riittävästi.
Kaasutoimitusten aikaansaamisesta on neuvoteltu vain muodon vuoksi,
sillä siinä saavutettu edistys olisi lopettanut kertaheitolla
viidennen ydinvoimalan ajamisen mielekkyyden."
Malaska on lähes vakuuttunut, että viidennen ydinvoimalan
kanssa kilpailevat vaihtoehtoiset energiamuodot ajetaan alas.
Kansa vastusti voimalaa
Taloustutkimus Oy on tehnyt mielipidemittauksia ydinvoiman vastustuksesta ja kannatuksesta vuodesta 1987 lähtien aina kuluvan vuoden kevääseen asti. Yhteensä 160 mittauksessa kansan selvä enemmistö vastusti ydinvoimaa. Saman tuloksen antavat Suomen Gallupin kolmetoista mittausta vähän lyhyemmältä ajanjaksolta.
Malaskan mielestä kansaa ei kuunneltu, eikä aito demokratia toteutunut ydinvoimapäätöstä tehtäessä. Kansanäänestyksen mahdollisuutta ei edes nostettu esille.
"Avoimeen demokratiaan ei luotettu, lobbauksen resurssiylivoima oli murskaavan suuri ja median tuki ydinvoimabisnekselle lähes saumaton."
Kun ydinvoiman lisärakentamisesta päätettiin Suomessa edellisen kerran, nousivat turvallisuuskysymykset vahvasti esille. Malaska ihmettelee, kuinka nyt ollaan lähes yksimielisiä siitä, että viides ydinvoimalamme on täysin turvallinen.
"Laitosten tekniikassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta, joka karsisi pois suuronnettomuuden mahdollisuuden."
Yhdysvalloissa, jossa ydinvoiman rakentaminen on puhdas bisnesasia, ei uusia ydinvoimaloita ole aloitettu pariin vuosikymmeneen. 1990-luvun alussa valmistunut Shorehamnin 1000 megawatin voimalaitos paketoitiin turvallisuussyistä heti valmistumisensa jälkeen. USA:ssa liikemiehet ovat laskeneet, että ydinvoimaloihin investoiminen ei kannata.
"Yhdysvalloissa yritysten korvausvelvollisuus onnettomuuden sattuessa on noin 30 kertaa suurempi kuin Suomessa, ja valtion korvausvelvollisuus sen lisäksi periaatteessa rajoittamaton. Meillä asiat ovat paljon huonommin. Meillä valtio ei ydinvastuulain nojalla ole velvollinen korvaamaan onnettomuustilanteessa mitään suoraan."
Kestävälle kehitykselle uudet mittarit
Malaska on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijana ja neuvonantajana mukana laajassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä TERRA 2000 -hankkeessa , jossa tutkitaan, minkälainen on kestävän kehityksen informaatioyhteiskunta. Kolmevuotisessa projektissa on mukana 40 tutkijaa EU:sta, Yhdysvalloista ja Venäjältä.
"Tutkimuksen tarkoituksena on linjata kestävää kehitystä. Keskuksen ryhmässä on kehitetty uusia käsitteitä, kuten kestävä talouskasvu, rebound-vaikutus, hyvinvoinnin tuottavuus jne. Suomessa talouden vuotuinen kasvu on ollut kolme prosenttia, mutta kestävää kasvua siitä on ollut alle puolet. Muu osa on tapahtunut ympäristön kustannuksella."
Malaskan mukaan kehitys on kestävää, jos hyvinvointi kasvaa ja ympäristöpäästöt vähenevät. Tämä on lähtökohtana myös EU-projektin työskentelyssä. Keskuksen kehittämän teorian perusteella voidaan tarkastella ja arvioida kestävän kehityksen tarvitsemia toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta.
Kestävän talouskasvun laskentamallin
avulla voidaan myös vertailla eri maita keskenään.
Yksi kestävän talouskasvun periaatteista on siirtyminen
palveluihin, jolloin hyvinvoinnin aikaansaamiseksi tuotetaan ja
kulutetaan vähemmän materiaa.
Hyvinvointia on mitattu pitkään bruttokansantuotteen
(BKT) avulla. BKT:n rinnalle on kuitenkin kehitetty BKT:stä
riippumattomia kestävän kehityksen mittareita, joissa
mukaan otetaan sosiaaliset arvot, kulttuuriset arvot sekä
ympäristöarvot.
"Nämä uudet mittarit paljastavat, että hyvinvointi
on laskenut, vaikka BKT on kasvanut. BKT:n hyvinvoinnintuottavuus
on laskenut 1970-luvulta alkaen kaikissa länsimaissa. Luonto
tietää sen vielä paremmin kuin mittarit."
Tekniikan tohtori Pentti Malaska on työskennellyt talous- ja tilastomatematiikan professorina Turun kauppakorkeakoulussa vuodesta 1966 sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajana vuosina 19921997.
Malaskan johdolla toteutettiin Suomen Akatemian rahoittama FUTU-projekti (Kansalaisuus ja ekologinen modernisaatio tietoyhteiskunnassa tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta), jossa valmistui tulevaisuudentutkimukseen perehtyneitä tohtoreita. Hänen johdollaan aloitettiin myös tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia, joka on yliopistojen välinen verkostomuotoinen opetustoiminta, jota keskus koordinoi.
Malaska on Tulevaisuuden tutkimuksen seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja 19801990, World Futures Studies Federationin (WFSF) pääsihteeri 19901993 ja puheenjohtaja 19931997. Rooman Klubin jäsen Malaska on ollut vuodesta 1972.
Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Pentti Malaskalle tämänvuotisen ympäristöpalkintonsa "pitkäaikaisesta työstä kestävän energiapolitiikan hyväksi". Palkinto luovutettiin Maailman ympäristöpäivänä kesäkuun alussa.
ULLA ORA
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliitossa työskentelevä
toimittaja.