23.4.2002
Ydinvoiman lisärakentamista pohtivassa Suomessa ydinvoimaan liittyvistä turvallisuusongelmista on keskusteltu yllättävän vähän. Kuitenkin eduskunnan hallintovaliokunta toteaa antamassaan lausunnossa, että ydinvoiman käyttöön Suomessakin "liittyy mittavia yhteiskunnallisia riskitekijöitä". Myös ydinpolttoaineen hankinta, lähinnä uraaninlouhinnan jätteiden käsittely aiheuttaa jatkuvia ympäristöriskejä ja -ongelmia.
Eräs ydinvoiman erityispiirre on se, että ydinvoimaa koskeva tieteellinen tieto on monilta osin epävarmaa. Sekä ydinjätteen hautaamiseen että ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvien riskien todennäköisyyttä ei pystytä arvioimaan, ja riittävä riskien määrittely sekä niiden täydellinen hallinta on käytännössä mahdotonta. Suurriskien lisäksi ydinvoimaan liittyy runsaasti pienempiä riskejä, joista voidaan esimerkiksi mainita pienet ydinonnettomuudet, jotka aiheuttavat vähintään ydinvoimalan sulkemisen ja siten voimalan tuotannon kokoisen aukon energiansaantiin. Myös ydinpolttoaineen hankinta, lähinnä uraaninlouhinnan jätteiden käsittely aiheuttaa jatkuvia ympäristöriskejä ja ongelmia.
Ydinvoiman epävarmuustekijät liittyvät paitsi teknologiaan myös ennakoimattomiin inhimillisiin tekijöihin sekä ydinvoimaloiden ulkopuolelta tuleviin tekijöihin. Yhteiskunnan ja ympäristöolosuhteiden muutosta on mahdotonta määritellä edes mahdollisen ydinvoimalan käyttöiän ajalle, puhumattakaan ydinjätteiden aikaperspektiivistä.
Samanlaista onnettomuutta kuin Tshernobylissä tapahtui ei voi sattua länsimaisissa reaktoreissa, mutta vakavia radioaktiivisia päästöjä aiheuttavien onnettomuuksien riski on aina olemassa. Myös länsimaissa ydinvoiman käyttö on aiheuttanut viimevuosina lukuisia vaaratilanteita sekä ongelmia huoltovarmuudessa. Suomi ei ole tässäkään yhteydessä erikoistapaus, vaan samalla viivalla muiden teknisesti ja taloudellisesti kehittyneiden maiden kanssa. Tästä saatiin muistutus kovimpien talvipakkasten aikaan (19.12.2001), kun Loviisan kakkosyksikön tuotanto keskeytyi suojaputken särön vuoksi.
UUTISIA VIIMEAIKAISISTA ONGELMISTA
Ohion osavaltiossa sijaitsevan Davis-Bessen voimalan reaktorin paineastian kannesta löydettiin paha kovertuma, joka johtui säätösauvan suojaputken vuodosta. Putkesta ehti vuotaa boorihappoa 4-8 vuoden ajan.
Löytynyt reikä on 15 senttiä syvä ja noin 18 senttiä leveä. Jäähdytysveden menetyksen esti enää ohut teräsvaippa, joka oli jo taipunut suuren paineen voimasta. Yhdysvaltojen ydinturvallisuusviranomaisten, NRC:n mukaan reaktorin kansi olisi mennyt puhki, mikäli syöpyminen olisi jatkunut. Syöpyminen ja jäljelle jääneen teräsvaipan taipuminen olisikin voinut jatkua vielä pitkään, sillä reikä oli jäänyt havaitsematta useita vuosia ja nytkin se löydettiin sattumalta.
Paineastian kannen repeäminen ei olisi NRC:n mukaan vielä välttämättä aiheuttanut vakavaa ydinonnettomuutta hätäjäähdytys- ja suojausjärjestelmien vuoksi. Kuitenkin useiden asiantuntijoiden mukaan suuronnettomuus olisi ollut mahdollinen, nimenomaan koska paineastian revetessä erittäin suurella paineella purkautuva vesi voi vaurioittaa reaktorin sammutus- ja jäähdytysjärjestelmää.
Lähteet:
Helsingin Sanomat (27.3.2002): Ydinreaktorin paineastian kansi
syöpyi lähes puhki Ohiossa.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020327UL11
Nuclear Information and Resource Service
(13.3.2002): Davis-Besse Nuclear Plant Comes Close To Disaster.
http://www.nirs.org/davis-bessepressrelease.html
Nuclear Regulatory Comission (8.4.2002):
NRC makes preliminary finding of "high safety signifigance".
http://www.nrc.gov/reading-rm/doc-collections/news/archive/02-017iii.html
The New York Times (6.4.2002): U.S. Faults
Nuclear Reactor Operator for Corrosion Problem.
http://www.nytimes.com/2002/04/06/national/06NUKE.html?ex=1018760400&en=2d11dd07df59c401&ei=5040&partner=MOREOVER
Union of Concerned Scientists (2002): Davis-Besse:
The Reactor with a Hole in its Head.
http://www.ucsusa.org/energy/bf_davisbesse.html
Brunsbüttelin reaktorin sisätiloihin vuosi yllättäen 260 litraa radioaktiivista vesihöyryä. Reaktorin omistama voimayhtiö kuitenkin halusi jatkaa reaktorin käyttöä, koska tapahtuman aikaan sähkön hinta oli Saksan sähkömarkkinoilla korkea. Viranomaisia informoitiin onnettomuudesta vasta viisi päivää myöhemmin, jonka jälkeen tutkimukset aloitettiin 18.01. Vasta tällöin todettiin onnettomuuden syyksi voimalan sisällä sattunut vetyräjähdys, joka oli romuttanut 2-3 metrin verran jäähdytysjärjestelmän putkea. Reaktori määrättiin välittömästi sammutettavaksi. Vetyräjähdys olisi voinut johtaa suurempaankin onnettomuuteen, ja ydinvoimayhtiön viivyttely ja piittaamattomuus kertovat vahvasta "inhimillisen tekijän" vaikutuksesta onnettomuuksista tiedottamiseen ja toimenpiteisiin ryhtymiseen.
Lähteet:
Reuters (1.3.2002): German state governement gets tough over Brunsbuettel
nuke.
http://www.planetark.org/dailynewsstory.cfm?newsid=14789&newsdate=01-Mar-2002
The Abalone Alliance (7.3.2002): Incident
at Brunsbuettel NPP.
http://www.energy-net.org/IS/EN/NUKE/REACT/INT/NEWS/IM-0655.302
Uraaninlouhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista jätettä ja saastuttaa laajoja alueita. Suomen ydinvoimaloihin uraani tulee Venäjältä, Kanadasta, Australiasta, Uzbekistanistanista ja Nigeristä.
Puoli kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätehiekkaa ja liejua. Radioaktiivisuuden lisäksi uraaninlouhinnan sivutuotteet ovat kemiallisesti erittäin myrkyllistä. Jätteiden käsittely aiheuttaa jatkuvasti ongelmia
Tammikuun 11. päivänä noin 60 000 litraa radioaktiivista nestettä pääsi vuotamaan australialaisen Beverleyn uraanikaivoksen käsittelylaitokselta. Vuotoa seuranneissa tutkimuksissa kävi ilmi, että kaivoksella onkin ollut ainakin 24 uraanivuotoa. Joulukuussa toisesta australialaisesta kaivoksesta (Olympic Dam) pääsi 427 000 litraa uraanipitoista liejua ympäristöön. Australian oppositio syyttää hallitusta vuotojen peittelystä.
Ympäristöjärjestöt ja paikalliset alkuperäiskansat ovat protestoineet Australian uraanikaivoksia vastaan jo vuosia. Australian uraanikaivokset sijaitsevat ekologisesti herkillä alueilla ja aboriginaalien mailla tai niiden lähettyvillä. Kanadassa taas on tapahtunut jätevuotoja suoraan Ontario-järveen.
Lähteet:
ABC News (14.1.2002): Labor demands mine closure after radioactive
spill. http://www.abc.net.au/news/politics/2002/01/item20020114163222_1.htm
ABC News/AP (23.1.2002): More than 20 leaks of radioactive fluid at uranium mine. http://abcnews.go.com/wire/World/ap20020123_815.html
The Advertiser (24.1.2002): Uranium leak not reported to the minister. http://www.theadvertiser.news.com.au/printpage/0,5942,3645359,00.html
Reuters (28.1.2002): Frequent spills plague Australian uranium mines. http://www.planetark.org/dailynewsstory.cfm/newsid/14247/story.htm