15.5.2002 klo 10.00
VTT:n tekemässä elinkaaritutkimuksessa uudelleenkäytettävät pakkaukset osoittautuivat useimpien ympäristömuuttujien osalta paremmiksi kuin kertakäyttöiset.
Yleisimmin käytettyjen kolmanneslitran pakkausten kohdalla tulokset olivat (- = pienempi, + = suurempi ympäristövaikutus)
| ALUMIINI 0,33 litraa | LASI 0,33 litraa | |
| Happamoituminen | + | - |
| Rehevöityminen | yhtä suuri | yhtä suuri |
| Ilmaston lämpeneminen | + | - |
| Happikato | - | + |
| Foto-oksidanttien muodostuminen | + | - |
Puolen litran pakkauksissa vastaavasti PET-pullo on paras ja lasipullo toiseksi paras. Kolmen muuttujan suhteen PET-pullon vaikutukset ovat alumiinitölkkiä ja lasipulloa vähäisemmät.
| ALUMIINI 0,5 l | LASI 0,5 litraa | PET 0.5 litraa | |
| Happamoituminen | 3. | 2. | 1. |
| Rehevöityminen | 2. | 3. | 1. |
| Ilmaston lämpeneminen | 3. | 2. | 1. |
| Happikato | 1. | 2. | 3. |
| Foto-oksidanttien muodostuminen | 3. | 1. | 2. |
Toisin kuin tutkimusryhmän tiedotteessa väitetään, tutkimuksen tulokset osoittavat pienten pakkausten pakkausjärjestelmien paremmuusjärjestyksen. Kannattaa huomata, että tutkimuksesta puuttuu merkitykseltään tärkeä 1,5 litran virvoitusjuomapakkaus sekä vertailu, jossa olisi verrattu myös eri kokoisiin pakkukauksiin perustuvia järjestelmiä keskenään.
Raportin mukaan datan laatuvaatimukset olivat tiukat. Mukana on kuitenkin jätteenkäsittelyn metaanipäästöistä erittäin hataraa tietoa, joka pohjautuu vain yhteen yhdysvaltalaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tieteellisessä seurantaryhmässä ja kriittisessä paneelissa esitetystä kritiikistä sekä suomalaisilta asiantuntijoilta pyydetyistä kommenteista huolimatta tietoja on käytetty tutkimusten johtopäätöksiä tehtäessä.
Lisäksi metaanin talteenotto on tullut kaatopaikoilla pakolliseksi vuoden 2002 alusta, joten tutkimuksessa esitetty ei kuvasta enää todellista tilannetta. Mikäli nämä kyseenalaiset tiedot olisi jätetty pois, tulokset olisivat uudelleentäytettävien pullojen osalta vielä nyt esitettyä selvästi myönteisemmät.
Tutkimuksessa on toisaalta jätetty käsittelemättä hiukkaspäästöt, teollisuuden jätteet ja luonnonvarojen kokonaiskulutus. Näiden mukaanotto olisi ilmeisesti edelleen parantanut uudelleentäyttöpakkausten asemaa.
Datan laatuongelmien vuoksi ei tutkimuksesta juurikaan voi vetää johtopäätöksiä muusta kuin kunkin järjestelmän sisäisistä parannusmahdollisuuksista.
<Elinkaarianalyysi on erittäin kallis ja aikaavievä tapa selvittää eri tuotteiden ympäristövaikutuksia. Tämä tutkimus maksoi 404 000 euroa eli noin 2,4 miljoonaa markkaa. (Edellinen juomapakkaustutkimus tehtiin vuonna 1995 ja maksoi noin 1 mmk.)
Yksi tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa tietoa pakkauspoliittisten päätösten, kuten mahdolliselle juomapakkausten verotuksen muuttamiselle. Kilpailun edistämisen nimissä kauppa, alumiinitölkkien tuottajat, jotkut pienpanimot ja jopa Kuluttajavirasto ovat vaatineet poistamaan ympäristöveron kertakäyttötölkeiltä.
Juomapakkausten veroporrastus on erinomainen esimerkki järkevästi ohjaavasta ympäristöverotuksesta. Juomien pakkaajille on tarjolla 0-veroasteinen uudelleenkäyttöjärjestelmä. Jos uudelleentäyttöjärjestelmiin liittyminen edelleen viime vuotisista parannuksista huolimatta on hankalaa, siihen pitää puuttua muilla keinoin kuin alentamalla kertakäyttöisten pakkausten verotusta.
Suomessa pakkausjätteen määrä on noin puolet EU-maiden keskimääräisestä pakkausjätteen määrästä - kiitos uudelleenkäytettävien pakkausjärjestelmien. Palautuspullojärjestelmä saa myös voimakkaan kuluttajien tuen: Suomen Gallupin tammikuussa 2002 tekemän tutkimuksen mukaan 81 prosenttia oluen kuluttajista ja 95 prosenttia virvoitusjuomien kuluttajista ostaa juomansa mieluiten uudelleen täytettävissä lasi- tai muovipulloissa.
EU:n lainsäädännön ja Suomen jätelain mukaan jätteiden synnyn ehkäisyn tulee olla etusijalla. Pakkausten uudelleenkäyttö on mitä parhainta jätteiden synnyn ehkäisyä. Verotusjärjestelmää on syytä muuttaa ympäristöä suosivampaan suuntaan, ja laajentaa pakkausten ympäristövero Tanskan mallin mukaan kaikkiin pakkauksiin. Verotuksen painopisteen muutos työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseenhan on hallitusohjelmassakin.
Jatkossa resurssit tulee ohjata jätteiden synnyn ehkäisyn kehittämiseen sen sijaan, että etsitään porsaanreikiä ja selvitellään mahdollisuuksia tehdä poikkeuksia jätelain hyvästä periaatteesta. Tämänkään tutkimuksen lähtökohtana ei ollut ympäristövaikutusten pienentäminen, vaan (kertakäyttö)pakkausteollisuuden ja kaupan halu kasvattaa omaa liiketoimintaansa.
Seurantaryhmä tai kriittinen paneeli ei ole arvioinut tai antanut lausuntoa tutkimuksen johtopäätöksistä.
LISÄTIEDOT:
- tutkija Erja Heino, puh. (09) 228 08 204, erja.heino@sll.fi
- ympäristökonsultti Pekka Heikura