27.2.2002
EU-maissa pakkausjätettä syntyy vuosittain keskimäärin 170 kg/asukas. Suomessa vastaava määrä on 85 kg/asukas eli puolet vähemmän. Kuitenkin Suomessa pakataan jopa enemmän kuin useissa muissa maissa.
Suomen erottaa muista maista uudelleen käytettävien pakkausten suuri osuus. Meillä uudelleenkäytettäviä ovat olut- ja virvoitusjuoma- sekä alkoholijuomapullojen ja niiden kuljetukseen käytettävien laatikoiden ja lavojen lisäksi valtaosa teollisuuden ja kaupan väliä kulkevista kuljetuspakkauksista mm. lähes kaikki meijeri-, valmisruoka-, leipomo- ja lihatuotteiden sekä kotimaisten vihannesten kuljetuspakkaukset. Suomessa uudelleenkäyttöjärjestelmät lisäksi toimivat ennätysmäisen hyvin: palautusasteet ovat korkeat ja hävikit yleensä pieniä.
Uudelleenkäyttö säästää rahaa ja ympäristöä
Kuljetuspakkausten osalta erityisesti kauppa on edistänyt uudelleenkäyttöjärjestelmiä. Syy on yksinkertainen: kauppa säästää niiden ansiosta merkittävät summat vuosittain. Säästö syntyy etenkin työkustannuksissa, kun kaupassa ei tarvitse purkaa tuotteita kuljetuspakkauksista eikä siirrellä pakkausjätteitä. Tuotteet voi laittaa esille suoraan kuljetuspakkauksissa. Kauppa säästää myös jätehuolto- sekä kuljetuspakkauskustannuksissa.
Suomessa tehdyn elinkaarianalyysin mukaan uudelleenkäytettävät virvoitusjuoma- ja olutpakkaukset ovat ympäristön kannalta selvästi kierrätettäviäkin kertakäyttötölkkejä ja -pulloja parempia. Sivulla 3 on esitetty tölkin ja täyttöpullon vertailu. Parhaillaan tehdään vastaavaa selvitystä, jonka tulokset lienevät käytettävissä muutaman viikon kuluessa. Kun Suomi nyt joutuu ottamaan kantaa pakkausasioihin ennen uuden elinkaarianalyysin valmistumista, tulee kannanotoissa näkyä edellisen, uudelleenkäyttöjärjestelmän hyväksi osoittaneen tutkimuksen tulos.
Lainsäädäntö edellyttää jätteiden synnyn ehkäisyä
Suomen ja EU:n jätelainsäädännön ensisijainen tavoite on ennalta ehkäistä jätteiden syntyä. Sama päätavoite on kirjattu myös pakkausdirektiiviin.
Direktiivissä on lisäksi annettu jäsenmaille oikeus asettaa määrällisiä tavoitteita jätteiden synnyn ehkäisylle sekä taloudellisia ohjauskeinoja tavoitteiden edistämiseksi.
Suomen linja pakkausasioissa EU:ssa ympäristövastainen
EU:n pakkausdirektiiviä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistamiskeskustelun pohjaksi EU:n ympäristövaliokunnan tuottamassa raportissa ehdotettiin materiaalikohtaisia tavoitteita pakkausjätteiden synnyn ehkäisylle ja pakkausten uudelleenkäytölle sekä taloudellisten ohjauskeinojen käyttämistä jätemäärän vähentämiseksi. Suomen kantaa direktiiviin viimeistellään hallinnossa. Tähän saakka Suomen kannanotot EU:n pakkauspolitiikkaan ovat olleet ympäristön kannalta surkeita. Suomen mukaan jätteiden synnyn ehkäisylle mukaan lukien uudelleenkäytön tavoitteet voidaan lykätä vuosien päähän, ja Suomi kannattaa kertakäyttöpakkaamiseen kannustavaa pakkausjätteiden polttoa, matalia kierrätystavoitteita sekä tavoiteaikataulun myöhentämistä.
Suomelle olisi sekä taloudellista että ympäristöetua vaatia direktiiviin jätteiden synnyn ehkäisylle määrällisiä tavoitteita. Se voitaisiin käytännössä toteuttaa mm. sallimalla pakkausjätteiden hyödyntämistavoitteiden korvaaminen jätteiden synnyn ehkäisyllä. Näin Suomen ja muiden uudelleenkäytön avulla pakkausjätteen syntyä ehkäisevien maiden ei tarvitsisi väkisin yrittää kalliisti edistää ympäristön kannalta huonompaa pakkausjätteen materiaalista hyödyntämistä tai jopa energiahyödyntämistä. Tällaiset tavoitteet olisivat linjassa myös Suomen ja EU:n jätelainsäädännön kanssa.
Komissio ei vaadi pakkausveron poistamista
Julkisuudessa liikkuu väärä tieto siitä, että komissio olisi vaatinut Suomea poistamaan pakkausveron. Tätä komissio ei ole edellyttänyt - ei ole voinutkaan pakkausdirektiivin mukaan.
Komissio on kylläkin vaatinut Suomea tarkastamaan pakkausten palautus-, keruu- ja kierrätysjärjestelmien liittymis- ja jäsenyysehdot sekä määräämään tarkastuksesta lainsäädännössä. Näillä toimenpiteillä Suomen tulee varmistaa, että kierrätys- ja uudelleenkäyttöjärjestelmät ovat syrjimättömiä, puolueettomia ja avoimia kaikille, myös juomien maahantuojille. Tämän ei luulisi olevan vaikea tehtävä.
Taloudellista ohjausta tarvitaan
Suomen juomapakkausvero ja täyttöpullojen pakollinen pantti ovat synnyttäneet maailman huippua olevan uudelleenkäyttöjärjestelmän. Valtiovarainministeriön ja kilpailuviraston väläyttelemän taloudellisen ohjauksen purkamisen sijaan pakkausvero tulisi ehdottomasti laajentaa kaikkiin pakkauksiin jo eri tuotteiden tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Tanskassa kaikilta ensimmäistä kertaa markkinoille tulevilta pakkauksilta jo kerätään vero. Vero on tasapuolinen kaikille pakkauksille, koska vero ei riipu siitä, mitä pakkaus sisältää. Samalle se suosii myös pakkausten uudelleenkäyttöä ja edistää näin tehokkaasti sitäkin kautta jätteiden synnyn ehkäisyä. Suomessa hallitusohjelmaan kuuluu verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Toimenpiteillä on kiire ja Tanskan pakkausveromalli on vapaasti sovellettavissa.
Suomi tunaroi pakkausdirektiivin käyttöönotossa
Pakkausdirektiivi käyttöönotto Suomessa vuonna 1997 valtioneuvoston päätöksellä ei edistänyt jätteiden synnyn ehkäisyä eikä juuri kierrätystäkään. Pakkausjätteen ehkäisytavoite asetettiin valtioneuvoston päätöksessä niin alas, että pakkausala on ylittänyt sen pelkästään taloudellisista syistä tehtävillä normaaleilla materiaalisäästötoimilla. Asetetut hyödyntämistavoitteet olivat jo päätöksentekohetkellä jotakuinkin toteutuneet lasi- ja kuitupakkausten osalta. Kun lisäksi taloudellinen keppi puuttuu muilta kuin juomapakkauksilta, ei pakkausjätteen välttäminen tai kierrättäminen ole juurikaan edistynyt Suomessa viime vuosina.
Mutta edellytyksenä on, että uutta valtioneuvoston päätöstä pakkauksista ja pakkausjätteistä korjataan tavoitteiden lisäksi osoittamalla täysi taloudellinen ja fyysinen vastuu pakkausjätteistä tuottajalle. Tuottajat voisivat senkin jälkeen ostaa kierrätyspalvelut mistä haluavat, mutta eivät voisi sysiä vastuuta kunnille ja kuluttajille.
LISÄTIEDOT: tutkija Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09) 228 08 204, erja.heino@sll.fi
Juomapakkausten ympäristövaikutukset verrattaessa 1/3 litran palautuspulloa ja kierrätettävää alumiinitölkkiä
| Pullo | Alumiinitölkki | |
| Ilmaston lämpenemispotentiaali (20, 100 ja 500 vuodessa) | + | - |
| Happamoittava vaikutus | + | - |
| Vesistöjä rehevöittävä vaikutus | + | - |
| Myrkylliset päästöt ilmaan (3 vaikutusmittaria) | + | - |
| Myrkylliset päästöt vesistöihin: | ||
Yksikköä saastunutta vettä |
+ | - |
Kriittinen vesivolyymi |
+ | - |
Ns. kriittinen massapaino vesistöjen myrkyllisten päästöjen suhteen |
- | + |
Taulukossa (+) tarkoittaa vähäisempää ja (-) suurempaa ympäristövaikutusta. Oletus: pulloilla 35 täyttökertaa, tölkeistä kierrätetään 90 %. Lähde: Suomen juomapakkausten ympäristövaikutusten elinkaariarviointi, VTT 1995.