26.6.2002
"Kuukkeli mielletään Lapin linnuksi ja pohjoisen asukas se nykyisin onkin. Tämä vanhojen metsien laji on ennen kuulunut koko maan linnustoon, mutta sen kohtalona on ollut vetäytyminen metsätalouden edessä. Sitkeimmät parit sinnittelevät kuitenkin vielä etelän hakkaamattomissa naavakuusikoissa. Näihin viimeisiin luontokuvaaja Hannu Siitosella on aivan erityinen suhde", Heikki Willamo kertoo.
Hannu Siitosen Kuukkeli Sielunlintu -valokuvateos ilmestyy syskuussa. Hannun havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan tekstin kirjaan on tehnyt Heikki Willamo.
Metsä uudistetaan nykyisin tehokkaasti: vanha metsä päätehakataan, aukko syväaurataan tai laikutetaan, sille istutetaan tai kylvetään yhtä puulajia. - Hannukin on joutunut seuraamaan, miten eläimille käy, kun kotimetsä menee. Hannua ahdistaa: "Mieleen ja uniin nousee usein ajatus; jos metsä kaatuu, minä jään tänne, mutta kuukelit tekevät hiljaisen katoamisen. Liekki metsässä sammuu."
"En tarkoita, etteikö metsiä voisi hakata. Minulla on vakaa usko siihen, että luonto huomioon ottamalla ja varsin pienin uhrauksin metsissämme voidaan säilyttää monelle suomalaiselle tärkeää alkuperäistä luontoa. Eläisimme rikkaasti hitusen köyhempinä", Hannu Siitonen sanoo.
Hannun erityisestä suhteesta kuukkeleihin olkoon esimerkkinä seuraava tapahtuma: Kirjan tekoprosessin viime metreillä taittaja soitti Hannulle ja kysyi, olisiko hänellä kuvaa kuukkelin sulasta tai höyhenestä. Sellaista ei ollut. Seuraavana aamuna Hannu meni metsään, kuukkeliperhe oli vastassa, ja yksi linnuista liiti empimättä kädelle. Sen siivessä törrötti pystyssä pieni sulka, joka irtosi linnun lehahtaessa taas lentoon.
LISÄTIEDOT:
- Hannu Siitonen, puh. 050-351 9233
- Erkki Pärssinen (Kuukkeli Sielunlintu -kirjan kustantaja), puh. 050-545 2399