21.3.2002 KANSALAISALOITE
Metsäntutkimuslaitos
Asia:
Metsäntutkimuslaitos päätti 2.2.1999 alueen haltijana sallia Kilpisjärven Saana-tunturin luoteisrinteessä sijaitsevan niin sanotun saksalaistien kunnostamisen ja avaamisen autoliikenteelle. Samanaikaisesti Kilpisjärven alue oli muodostumassa erityisesti norjalaisten moottorikelkkailijoiden harrastusajopaikaksi siinä määrin, että oli syntynyt jo oma kelkkakylä asuntovaunuineen Saanan viereen.
Tulevasta maastoliikenteen kehityksestä ja sen mukanaan välttämättä tulevista haitoista huolestuneina Käsivarren paliskunta ja Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema tekivät 30.9.1999 Lapin ympäristökeskukselle aloitteen maastoliikenteen rajoittamisesta Saana-tunturilla ja sen ympäristössä.
Tässä maastoliikennelain tarkoittamassa aloitteessa todettiin perusteluina muun muassa seuraavia seikkoja. Alue on tärkeä poronhoitoalue, mistä on määräyksiä vahvistetussa seutukaavassakin. Koko maastoliikennelainsäädännön valmistelun lähtökohta 1970-luvun alussa oli poronhoidolle moottorikelkkailusta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Kilpisjärvellä poronhoitoa rajoittaa koillisessa valtakunnanraja sekä lännessä Mallan luonnonpuisto ja Kilpisjärvi. Siirtymismahdollisuuksien puuttuessa tilanne tulisi poronhoidolle hyvin vaikeaksi, mikäli alueelle ohjautuisi suunniteltua maastoliikennettä.
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on 1960-luvulta lähtien kasvanut maamme eturivin tutkimusasemaksi, jonka merkitys on vain moninkertaistunut viime vuosina todetun maapallon lämpenemiskehityksen takia. Saanalla tehdyt ja vuosikymmeniä jatkuneet luonnon seurantaohjelmat näytealoineen ovat nyt korvaamattoman arvokkaita. Niitä ei voi siirtää muiden maankäyttömuotojen alta. Biologisen aseman tärkeys arktisen ja subarktisen perus- ja soveltavan tutkimuksen ja niihin j ohdattavan koulutuksen tukikohtana on vielä nykyisestäänkin kasvamassa aseman laajennuspäätöksen jälkeen.
Saana-tunturi on maamme parhaiten tunnettu maisema. Se kuuluukin valtioneuvoston vahvistaman maisemansuojeluohjelman arvokkaisiin kansallismaisemiin. Samoin koko alue kuuluu, vahvistettuun rantojen suojeluohjelmaan. Saana on kuuluisa perhosistaan ja kasveistaan, joita varten sen rinteelle on jo perustettu pieni luonnonsuojelualue. Saanalla on myös historiallista arvoa. Viime aikainen tutkimus on osoittanut alueella olevan saamelaisten mytologiaan kuuluvia seitoja.
Lapin ympäristökeskus päätti 30.3.2000 olla hyväksymättä maastoliikenteen rajoittamista koskevaa aloitetta. Nyt Korkein hallinto-oikeus katsoi 31.12.2001, että Lapin ympäristökeskus oli käyttänyt sille maastoliikennelaissa tarkoitettua harkintavaltaa oikein, eikä ylittänyt toimivaltaansa. KHO käsitteli äänestyspäätöksessään (äänin 3-2) ainoastaan maastoliikennelain 1 ja 8 §:ien soveltamista.
Päätöksessä KHO ei ottanut kantaa muun muassa seuraaviin seikkoihin.
1. Maastoliikennelain 1 §:ssä tarkoitettujen haittojen arviointi toteutuu muiden lakien, kuten poronhoitolaki, luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki, kautta.
2. Maastoliikennelakia ei voi soveltaa tiesuunnitteluun eräänlaisena tielainsäädännön korvikkeena.
3. Maastoliikennelaki ei tunne ura-käsitettä (joka osin todetaan päätöksessä).
4. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla ei voi suunnitella moottorikelkkailureittejä.
Useita kysymyksiä jäi KHOn päätöksen jälkeenkin siis vielä avoimeksi ja Saanan kysymyksessä ratkaisematta. Vaikka tulevina aikoina osa näistä asioista saataneen kirjattua hallinnollisiin päätöksiin, on tärkeää, että Saanan nykytila ja sen luontoa nyt kestävällä periaatteella käyttävät toiminnot voidaan turvata.
Maastoliikenne kuuluu maan omistajan ja haltijan oikeuteen. Tämän perusteella me allekirjoittaneet henkilöt esitämme,
että Metsäntutkimuslaitos peruisi edellä mainitun, 2.2.1999 tekemänsä päätöksen ns. saksalaistien kunnostamisesta ja avaamisesta autoliikenteelle;
että Metsäntutkimuslaitos ei toistaiseksi sallisi maastoliikennettä edellä mainitussa, 30.9.1999 päivätyssä aloitteessa esitetyllä alueella ja
että Metsäntutkimuslaitos alueen haltijana vaikuttaisi siihen, että erityisesti virkistyskäyttöön tarkoitettu moottorikelkkailu ohjattaisiin kokonaan Saanan kaakkoispuolelle.
Allekirjoittaneiden edustamat tahot ovat valmiit antamaan asiantuntemuksensa käyttöön päätöksiä valmisteltaessa ja suunnitelmia laadittaessa.
Helsingissä maaliskuun 21. päivänä 2002.
Pekka Aikio,
puheenjohtaja
Saamelaiskäräjät
Juhani Lokki, johtaja
Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Olli Paasivirta, ympäristönsuojeluneuvos
Heikki Simola,
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto