9.1.2002
Luonnonsuojeluliitto on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen kansallispuiston perustamiseksi Kirkkonummen Porkkalanniemelle.
"Luonnonsuojeliitto haluaa lisää kansallispuistoja Etelä-Suomeen", pääsihteeri Esko Joutsamo sanoo. "Erityisesti pääkaupunkiseudun lähellä on kasvavia virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamistarpeita."
Kansallispuisto on laaja luonnonsuojelualue, jolla on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muuten luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luontoharrastuksen kannalta.
Kansallispuiston perustaa eduskunta lailla. "Kansallispuisto voidaan perustaa lain mukaan vain valtion omistamalle alueelle, ei yksityismaille", pääsihteeri Joutsamo korostaa. "Porkkalassa on Naturan ja muiden suojelupäätösten jälkeen lain vaatima 1000 hehtaarin valtion omistaman alueen vähimmäispinta-ala täynnä. Perustamisen jälkeen puistoon voidaan myöhemmin liittää kuntien ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistamia virkistysalueita, jos ne haluavat tulla mukaan. Alueella on myös yksityisiä luonnonsuojelualueita, joiden tuleminen kansallispuistoon ei ole välttämätöntä."
"Porkkalan kansallispuiston suojelusäädöksissä on otettava erityisesti huomioon puolustusvoimien toimintamahdollisuuksien turvaaminen, lintu- ja hyljeluotojen rauhan säilyminen sekä poikkeuksellisen vilkas veneily- ja muu virkistyskäyttö", Esko Joutsamo sanoo. "Hoito olisi järjestettävä valtion ja kuntien yhteistyönä. Luonnonsuojeluliitto tulee kutsumaan koolle avoimen ja laajapohjaisen suunnittelutyöryhmän keväällä 2002."
Luonnonsuojeluliiton esittämä suunnittelualue on maapinta-alaltaan noin 1600 hehtaaria. Siitä valtiolla on 1000 ja muilla yhteisöillä 600 ha. Vesialueita mukaan voisi tulla 1000-3000 ha.
Miksi Porkkala nyt?
"Porkkala on yhtenä maamme suosituimmista retkeilykohteista harvinaisen selvä paikka kansallispuistolle", Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Pesola sanoo. "Porkkalanniemi on merkittävä kansallismaisema. Puiston osat ovat jo lähes valmiit. Nyt kootaan vain kokonaisuus yhteen."
Porkkalassa oli jo yksi maamme ensimmäisistä kansallispuistoista jo vuosina 1938-1957. Porkkalan kärjen edustalla sijaitseva Träskö oli maamme ensimmäinen kansalaisjärjestön - sikäläisen nuorisoseuran - aloitteesta perustettu kansallispuisto.
Porkkala jouduttiin kuitenkin vuokraamaan Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen 1944. Vuokra-ajan jälkeen kansallispuisto lakkautettiin. Venäläiset räjäyttivät lähtiessään saaren bunkkerit ja aluetta pidettiin epäsiistinä.
Kansallispuistokomitea esitti Porkkalaan uutta ja entistä suurempaa kansallispuistoa 1976, mutta tuloksena oli luonnonsuojelualue 1995. Eri suojelupäätösten ja Naturan jälkeen valtiolla on suojeluohjelmiin kuuluvaa maata kansallispuistoon tarvittavat 1000 ha.
Suomenlahden helmi
Porkkalan kansallispuisto muodostaisi metsäiselle ja järviselle Nuuksiolle kansainväliset mitat täyttävän mereisen parin. Siinä ovat kaikki saaristovyöhykkeet ja saarityypit, kaikissa maankohoamisen kehitysvaiheissa olevia flada- ja glo-muodostumia, suojaisia lahtia ja salmia, tyrskyrantoja, kaksi hylkeidensuojelualuetta ja arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä. Rannoilla on vanhoja kallio- ja jalopuuumetsiä sekä lehtoja. Luonnon lisäksi kulttuurimaisema on arvokas: on niittyjä, entisiä hakamaita, kaksi majakkaa sekä hautaröykkiöitä ja muita muinaismuistoja. Porkkala on myös kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA), koska siellä on lintuluotoja, reheviä lintulahtia ja linnuille tärkeitä matalikkoja.
Suosittu retkikohde
Pääkaupunkiseudun tuntumassa sijaitsevana ja pitkälle Suomenlahteen työntyvänä Porkkalanniemi on muodostunut erittäin suosituiksi virkistysalueeksi. Linja-autolla pääsee kävelymatkan päähän kärjestä. Pampskatan on Suomen toiseksi eteläisin mannerpiste ja Suomen parhaita lintujen muutontarkkailupaikkoja. Rönnskärin majakkasaarella on lintuasema. Porkkala on läntisin mantereella sijaitseva paikka, mistä voi normaalivuosina nähdä kunnon arktikaa eli Siperiaan muuttavien vesilintujen ja kahlaajien toukokuisia massamuuttoja. Toinen suuri harrastajaryhmä ovat kalastajat. Alueella on kuntien ulkoilualueita, joilla on jo keittokatoksia, käymälöitä, lintutorneja ym. retkeilijän tarvitsemia rakenteita.
Kansallispuistoista yleisesti
Suomessa on nyt 33 kansallispuistoa, jotka ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen, ks. http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/index.htm
Kansallispuistot tuovat työtä ja rahaa paikkakunnille. "Siitä syystä monet luonnonsuojelualueita ennen vastustaneet kunnat kilpailevat nykyisin kansallispuistoista verisesti", Esko Joutsamo sanoo.
Lisäksi ympäristöministeriössä on pohdittavana toistakymmentä uutta esitystä. Pisimmällä uusista puistoista ovat Ylläs-Aakenus, Pyhä-Luosto ja Repovesi.
LISÄTIEDOT:
- pääsihteeri Esko
Joutsamo, puh. (09) 228 08 208, joutsamo@sll.fi
- Natura-projektivastaava Tapani
Veistola, puh. (09) 228 08 266, veistola@sll.fi
- Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Jussi
Pesola, puh. 0400-416 991