2.7.2002
Ympäristöjärjestöt eivät pidä METSO-toimikunnan esityksiä riittävinä pienistä edistysaskelista huolimatta. Järjestöjen mielestä toimikunnan mietinnössä päävastuu metsäluonnon suojelemisesta jätetään erilaisten kokeiluhankkeiden varaan. Konkreettisia ja laajamittaisia toimia lykätään turhan pitkälle tulevaisuuteen. Toimintaohjelma ei riitä vastaamaan Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien tutkimuksissa todettuun suojelutarpeeseen. BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisivatkin mietinnön puutteita edustajiensa jättämissä kolmessa täydentävässä lausumassa ja yhdessä eriävässä mielipiteessä.
Etelä-Suomen metsien suojelu on seuraavan hallituksen tärkein ympäristöasia, koska toimintaohjelma tarvitsee jatkokseen monia lisätoimia. Tärkeintä on nykyisen luonnonsuojelun rahoitusohjelman jatkaminen toisella samanlaisella ja metsälainsäädännön uudistaminen. Uuden metsiensuojeluohjelman rahoituksesta olisi Kansallisen metsäohjelman mukaan pitänyt päättää jo nyt, mutta METSO-toimikunnan esityksen mukaan päätökset suojeluohjelmasta tehtäisiin vasta vuonna 2007. Järjestöjen mielestä 2000-luvulla tulee olla käytössä mahdollisimman laaja suojelukeinovalikoima, johon tulee kuulua myös uusi metsiensuojeluohjelma. Tämä mahdollistaisi myös suurialaisempien metsäkokonaisuuksien suojelun, jota nykyinen esitys ei merkittävästi edistä.
METSO-toimikunnan mietintöä muotoillessa on haettu laajaa konsensusta ja toimenpideohjelmassa korostetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja. Lähivuodet ovatkin suojelualueiden lisäämistä vastustaneille metsäalan organisaatioille näytön paikka näiden keinojen toteuttamisessa, sillä maanomistajien aktiivisuus suojelussa lienee rahoituksen lisäksi paljolti kiinni heille suunnatusta viestinnästä.
Järjestöt odottavat lähivuosina konkreettisimpia suojeluhehtaareita hankkeelta, jossa Metsähallitus tehostaa suojelualueiden läheisten valtion metsien ja eräiden muiden erityisalueiden suojelua. Valtion metsiin kätkeytyy runsaasti suojelumahdollisuuksia, jotka voidaan hyödyntää erityisesti ns. ennallistavassa suojelussa ja laajempien metsämantereiden perustamisessa.
METSO-toimikunnan työssä ei ole otettu tarpeeksi huomioon metsiensuojelun positiivisia talousvaikutuksia ja suomalaisten laajaa tukea metsien lisäsuojelulle. Tuotannon ja hakkuumäärien jatkuvasta kasvusta huolimatta yhä vähemmän työllistävän metsäsektorin vastapainoksi olisi ollut tarpeen huomioida yhä enemmän työllistävän luontomatkailun tarpeet. Vuonna 2010 luontomatkailun on arvioitu työllistävän jo 64 000 henkilötyövuotta, kun metsäsektorin vastaava luku silloin on 80 000. Suomalaisten tuki ja maksuhalukkuus metsäluonnon suojeluun on todettu useissa tutkimuksissa.
"Keskustelu ja asenneilmapiiri on metsiensuojelussa monessa suhteessa samassa vaiheessa kuin vesiensuojelussa oltiin 30 vuotta sitten", Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Simola sanoo. "Tuolloin tutkijat ja kansalaiset olivat havahtuneet vesien huolestuttavaan tilaan. Vesiä pilaava teollisuus esitti täysin samoja argumentteja kuin metsätalouden edustajat tänään. Ensiksi, että ongelmat ovat suuresti liioiteltuja. Ja toiseksi, että suojeluvaatimukset ovat epärealistisia, koska niiden toteuttaminen on taloudellisesti täysin mahdotonta. Metso-toimikunta ei valitettavasti ole saanut aikaan sellaista odotettua kokonaisratkaisua, jolla Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsäluonto ja niiden monikäyttö voitaisiin kestävästi turvata. Tämä suuntaus on päinvastainen esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin kehitykseen nähden."
LISÄTIEDOT järjestöjen edustajilta METSO-toimikunnassa:
BirdLife Suomi: Asta Lähdesmäki, puh. 050 562 3935
Suomen luonnonsuojeluliitto:
- professori Ilkka Hanski, puh. 040 734 2788 ja
- metsäprojektivastaava Tapani Veistola, puh. 0400 615530
Luonto-Liitto: Sini Harkki, puh. 050 52821107
Natur och Miljö: toiminnanjohtaja Bernt Nordman, puh. 050 5250348
Järjestöjen täydentävät lausumat ja eriävä mielipide: http://www.luontoliitto.fi/metsa