4.7.2002
Metsähallitus avasi toimitusjohtajansa Jan Heinon suulla Etelä-Suomen metsien suojelun epäurheilijamaisesti. Metsähallituksen avaus uhkaa vesittää Metson tärkeimmät toimenpidesuositukset alkuunsa.
Metso-ohjelman konkreettisin osa on luontoarvojen kartoittamisen aloittaminen nykyisiä suojelualueita ympäröivillä metsäalueilla. Inventointeja seuraa pikaisiin suojelupäätöksiin ryhtyminen perustuen luonnonsuojelubiologisiin kriteereihin jotka valmistuvat vuonna 2003. Ympäristöjärjestöt odottavat tältä prosessilta paljon. Pääjohtaja Heinon asenne hankaloittaa Metson toteuttamista jo ennen kuin inventointien alkuun on edes päästy. Ympäristöjärjestöjen ja metsäluonnon kannalta laihan Metso-mietinnön tärkeimpiä tekijöitä oli valtionmaiden lisäsuojelu, ja Heinon väitteet uhkaavat niin Metsähallituksen uskottavuutta kuin koko toimintaohjelman olemassaoloakin.
Ympäristöjärjestöjä ilahduttaa se, että Metso-toimikunnan viimeisessä kokouksessa Metsähallituksen edustaja lupasi kahteen kertaan, ettei inventointien aikanakaan luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita valtionmailla hakata. Järjestöt luottavat Metsähallituksen vakuutteluihin, että suojelunarvoiset metsät todella säästyvät kartoitusten valmistumiseen asti. Tämä edellyttää, että useilla kymmenillä suojelullisesti arvokkailla valtion omistamilla metsäalueilla tällä hetkellä olevista hakkusuunnitelmista luovutaan. Arvokkaita metsiä on Metsähallituksen päätehakkuusuunnitelmissa jopa suoraan nykyisiin suojelualueisiin rajautuen esimerkiksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Heino antaa ymmärtää, että valtionmailla ei olisi suojeltavaa, koska lehdot ja jalopuumetsät ovat niillä harvinaisia. Tässä Heino jakaa metsäalan toimijoiden keskuudessa varsin yleisen väärinkäsityksen. Suojelun tarvetta on Etelä-Suomessa kaikilla metsien luontotyypeillä. Tämä suojelutarve on todettu yksimielisessä asiantuntijamietinnössä "Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmalla", jossa myös Metsähallituksen edustaja oli mukana. Etelä-Suomessa tarvitaan kaikkien metsäisten luontotyyppien ja monien kehitysvaiheiden suojeluohjelma, jossa luonnontilaan ennallistamisella on suuri rooli.
Valtionmailta löytyy hyvä pohja tällaiseen suojeluun. Valtion metsät ympäröivät usein nykyisiä pieniä suojelualueita, joiden laajentaminen on välttämätöntä. Valtionmailla suojelu on myös edullisempaa, sillä siihen ei tarvita juurikaan erityistä budjettirahoitusta, vain joustoa Metsähallituksen nykyisellään ylimitoitetuissa tulostavoitteissa. Metsähallituksella on myös valmis organisaatio entistä laajempaan ennallistamiseen. Ennallistaminen voi työllistää merkittävästi, kompensoiden Metsähallituksen liikevoittojen laskua. Ennallistava suojelu kuuluu myös Metson toimintaohjelmaan.
Ympäristöjärjestöt odottavat, että Metsähallitus lähtee toteuttamaan Metsoa hyvässä ja luottamuksellisessa hengessä, ja että myös alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristöjärjestöt kutsutaan mukaan inventointeihin samoin kuin maanomistajat kutsutaan nykyään mukaan luonnonsuojelulain luontotyyppi-inventointeihin. Valtionmailla suojelun avoin valmistelu on erityisen tärkeää, ja vetovastuu siinä on annettava luonnonsuojelubiologian asiantuntijoille.
86 prosenttia suomalaisista toivoo lisäsuojelua Etelä-Suomeen ja 50 prosenttia tahtoo kohdistaa suojelun ensisijaisesti valtionmaille. Tätä kansan ääntä toivoisi myös Metsähallituksen kuuntelevan.
LISÄTIEDOT:
- http://www.luontoliitto.fi/metsa/etelasuomi (esittely kymmenistä suojelullisesti arvokkaista kohteista valtionmailla Etelä-Suomessa)
- BirdLife Suomi, metsäasiantuntija Harri Hölttä, puh. 040-722 9224
- Greenpeace, metsävastaava Matti Liimatainen, puh. 050-346 2210
Luonto-Liitto, metsävastaava Sini Harkki, puh. 050-582 1107
- Suomen luonnonsuojeluliitto, metsävastaava Tapani Veistola, puh. 0400-615 530
- WWF:n metsäpäällikkö Harri Karjalainen, puh. 040-563 7179