18.5.2002 klo 15.00
Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous alkoi tänään Tampereella. Avauspuheessaan liiton puheenjohtaja Heikki Simola totesi ensi perjantain ydinvoimapäätöksestä:
Kuluvan vuoden aikana tehdään Suomessa ja maailmalla tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä, joiden valmisteluun myös liittomme on kansalaisjärjestönä osallistunut.
Eduskunta äänestää ensi perjantaina ydinvoimaratkaisusta, joka tulee viitoittamaan Suomen energiapolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimapäätös ei ole helppo, koska perusteet puolesta ja vastaan ovat hyvin erilaisia ja vaikeasti keskenään punnittavissa. Tämä koskee erityisesti seurausten ajallista ulottuvuutta. Lisäydinvoiman tarvetta perustellaan lähivuosien välttämättömällä sähköntarpeella, rakentamisen työllistävällä vaikutuksella ja niin edelleen. Tällainen lyhytnäköinen hyödyn tavoittelu ja hetkellisten tarpeiden tyydyttäminen toki luonnehtii paljoa muutakin päätöksentekoa. Pitkällä tähtäimellä ydinvoimaan liittyy vakavia ongelmia.
Paitsi että lisärakentaminen lisäisi sähkönkulutustamme, myös vaikeasti punnittavat riskit onnettomuudesta ja ydinjätteestä on otettava huomioon. Tshernobylin onnettomuuden kokonaiskustannuksiksi on arvoitu 300 miljardia dollaria, mikä on noin kahdeksan kertaa Suomen valtion vuosibudjetti. Suuronnettomuuden riski suomalaisessa voimalassa on hyvin pieni, mutta silti todellinen.
Fissioreaktio myös tuottaa ydinjätettä, joka on laadultaan paljon vaarallisempaa ja vaikeammin käsiteltävää kuin reaktoriin ladattava ydinpolttoiaine, ja säilyy voimakkaasti säteilevänä tuhansia vuosia. Ydinjäte jää perinnöksi tulevaisuuden ihmiskunnalle pidemmäksi aikaa kuin on tähänastisten korkeakulttuurien koko historia.
Kestävää kehitystä on käytetty erikoisena argumenttina ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Kestävä kehitys on kuitenkin eri asia kuin jatkuvan kasvun turvaaminen. Ydinvoiman kannattajienkin piirissä myönnetään, että ydinenergia on vain väliaikainen ratkaisu, joka turvaa nykyisen menon jatkumisen. Ainoa kestävän kehityksenmukainen energiaratkaisu on kuitenkin sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen ja uusiutuvien energiamuotojen voimakas edistäminen.
Noin 70 prosenttia Suomessa käytetystä ydinenergiasta menee niin sanotusti silakoille - voimalat tuottavat sähköä enintään 30 prosentin hyötysuhteella ja loput johdetaan hukkalämpönä Itämereen. Laskennallisesti yli neljännes Suomen ydinsähköstä taas kuluu omakotitalojen lämmittämiseen, mihin sähkö on turhan jalo energiamuoto. Aidosti kestävän energiatalouden kehittäminen vaatii koko energiajärjestelmän syvällistä muutosta, jossa energiansäästön lisäksi rakenteellinen tuhlaus saadaan minimoitua. Hajautettu sähkön ja lämmön yhteistuotanto pienissä biomassalaitoksissa toteuttaa tällaista kehitystä. Energia- ja resurssitehokkuuden huomattava lisääminen tulee olemaan myös Johannesburgin kestävän kehityksen maailmankonferenssin esityslistalla.
Maakaasun käytön lisämiseen ydinvoiman vaihtoehtona liittyy myös ongelmia. Kaasuteknologian ja siihen kuuluvan infrastruktuurin kehittäminen kuitenkin tukee kestävää kehitystä, koska se suoraan edistää myös biokaasun mahdollisuuksia jotka meillä ovat lähes täysin hyödyntämättä. Kaasuteknologia viitoittaa tietä myös tulevaisuuden saasteettoman vetyteknologian käyttöönottoon.
Ydinvoima sen paremmin kuin maakaasukaan eivät ole ratkaisuja ilmastonmuutosongelmaan. Ympäristöjärjestöjen vaihtoehtoinen KIO*-skenaario kuitenkin osoittaa, että meillä on kaikki mahdollisuudet Kioton ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen tietä.
LISÄTIEDOT:
- energiakoordinaattori Tuuli Kaskinen, puh. 050-514 9752
- puheenjohtaja Heikki Simola, puh. 050-566 0640