11.9.2002
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää Suomen puoleisen Kalevalan kansallispuiston perustamista kiireellisenä. Ympäristöministeri Jouni Backmanille ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle jättämässään kirjelmässä Luonnonsuojeluliitto korostaa, että puiston perustamiselementit ovat jo olemassa.
Elokuun alussa Karjalan tasavallan hallitus teki päätöksen perustaa Vienan Karjalaan 74 000 hehtaarin kansallispuiston: Kalevalan kansallispuiston joka oli Venäjän Federaation kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmassa.
Suomen ympäristöhallinto, suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt ja EU ovat eri vaiheissa olleet tukemassa venäläisiä tutkijoita, ympäristöhallintoa ja luonnonsuojelujärjestöjä tässä työssä joten tulos on monen toimijan yhteistyön summa.
Suomi on monessa yhteydessä perustellut Karjalan rajanläheisten luonnonsuojelualueiden merkitystä suomalaiselle luonnonsuojelulle. On puhuttu rajan molemmille puolille kehitettävästä vihreästä vyöhykkeestä. Kalevalan kansallispuisto on komea helmi tähän suojelualueiden helminauhaan. Karjalan tasavallan päätös edellyttää Suomen puolella vastaavia toimia.
LISÄTIEDOT:
- puheenjohtaja Heikki Simola, puh. 050-5660 640, heikki.simola@joensuu.fi
- luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, puh. (09)
228 08 215, 0400-153 133
Kalevalan kansallispuisto, taustatietoja
Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat tiettävästi suunnittelemassa Pohjois-Kainuuseen ehdotetuista vanhojen metsien alueista ja soidensuojelualueista Suomen puoleista Kalevalan suojelualuetta. Tällä ei kuitenkaan olisi kansallispuiston asemaa. Koko Ylä-Kainuussa ei kuitenkaan ole omaa kansallispuistoa. Kainuun ainoa kansallispuisto on Etelä-Kainuussa toisenlaisissa olosuhteissa ja Oulangan kansallispuisto on Kuusamon pohjoisosissa Napapiirin tuntumassa. Samaan aikaan Metsähallitus virittelee ns. puistopariyhteistyötä rajanläheisten luonnonsuojelualueiden kanssa. Vienan-Karjalan Kalevalan kansallispuistolle tarvitaan Suomen puolelle vastinpari.
Tällainen vastinpari olisi helposti muodostettavissa muuttamalla Hossan retkeilyalueen asemaa kansallispuistoksi ja liitämällä siihen Julma Ölkky ja Romevaaran perusteilla oleva luonnonsuojelualue yhdeksi kokonaisuudeksi.
Hossan itäpuolella oleva Pahan Maailman vanhan metsän suojelualue ja sen eteläpuolella oleva Vieremänsuon alue liitettynä mukaan erillisalueina muodostaisivat yhdessä mainion kansallispuistokokonaisuuden pinta-alaltaan 18 543 hehtaaria.
Näitten eteläpuolella olevat 13 erillisaluetta, Martinselkonen, Malahvia ja Murhisalo mukaan lukien voisivat muodostaa 16 794 hehtaarin kokoisen kansallispuistoa täydentävän luonnonsuojelukokonaisuuden kalevalaisina metsinä. Kulttuurisesti tähän kokonaisuuteen kuuluu Kuivajärven ja Domnan Pirtin vienankarjalaiskylä Suomen puolella.
Hossan alue luonnoltaan monipuolisine harjumetsineen ja lukuisine järvineen on luonteeltaan erilainen kuin Hiidenportiin ja Oulangan kansallispuistot ja siten täydentää kansallispuistoverkkoamme.
Ihminen on ollut kauan Hossan maisemissa mitä todistavat Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset. Hossan alue tulisi sen vuoksi säilyttää sellainena kuin esi-isämme luontomme näkivät. Lisäksi Hossa on ikivanhan itä-länsi kulkureitin varrella ja sopii luontevasti puistopariyhteistyön tukikohdaksi. Hossassa on jo nyt valmis opastuskeskus ja palvelurakenne.
Kainuulle, mihin on perusteilla runsaasti
uusia luonnonsuojelualueita,
kansallispuistotasoinen luonnonsuojelualuekokonaisuus merkitsisi
parempia
edellytyksiä kehittää luontoon perustuvaa ekologista
matkailua. Kainuulainen Kalevalan kansallispuisto tukisi Kainuuta,
mutta myös yhteistyötä Vienan puolelle.