5.2.2002
Energiatutkija Tomas Kåberger kertoi tiistaina kestävien energialähteiden menestyksekkäästä lisäämisestä Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Tohtori Kåberger puhui Helsingissä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen järjestämässä lehdistötilaisuudessa.
Ruotsin onnistuneet panostukset bioenergiaan ovat mahdollistaneet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vaikka Ruotsi on alkanut luopua ydinvoimasta ja ensimmäinen Barsebäckin reaktoreista on suljettu. Vaikka Ruotsilla olisi lupa lisätä hiilidioksidipäästöjään EU:n taakanjaossa, Ruotsin hallitus on päättänyt olla käyttämättä tätä mahdollisuutta ja sen sijaan vähentää päästöjä edelleen.
- Tekninen kehitys on lisännyt mahdollisuuksia tehostaa energiankulutusta ja uusiutuvien energialähteiden käyttö halpenee nopeasti, Kåberger totesi.
Kåberger osoitti myös, että uusiutuvilla energialähteillä voi olla suuri merkitys energiahuollon varmistamisessa nopeassakin aikataulussa: Ruotsissa biopolttoaineiden käyttö kasvoi kolmella terawattitunnilla (TWh) vuodessa koko 90-luvun ajan. Pelkästään Saksassa vuonna 2001 pystytetyt tuulivoimalat tulevat vuosittain tuottamaan enemmän sähköä kuin Barsebäckin jäljellä oleva reaktori, vaikka se toimisi moitteettomasti.
Uusiutuva energia on sekä teknisesti mahdollista että taloudellisesti kilpailukykyistä. Tärkeä poliittinen kysymys ei siksi ole, onko ydinvoiman käyttö sallittua, vaan millaista taloudellista tukea ydinvoimalle annetaan. Tärkeintä on ydinvoimayhtiöiden taloudellinen vastuu mahdollisista ydinonnettomuuksista, radioaktiivisista päästöistä sekä ydinjätteistä koituvista kustannuksista, Kåberger sanoi.
Kåbergerin mukaan ydinvoimalaitokset ovat avoimilla sähkömarkkinoilla ahtaalla. Hänen mukaansa viimeiset Ruotsissa rakennetut ydinreaktorit olivat huonoja investointeja ja vanhimmat reaktorit eivät ole useiden viime vuosien aikana pystyneet kattamaan edes henkilöstö- ja korjauskustannuksia.
Tutkija Simo Kyllönen Luonnonsuojeluliitosta totesikin, että Pohjoismaisten avointen sähkömarkkinoiden epävarmuudet heijastuvat myös suomalaisiin energiaskenaarioihin. Nämä olisi pitänyt ottaa huomioon Suomen ilmastostrategiassa tarkasteltaessa sähkön tuontia tulevaisuudessa. Tuontisähkön määrä taas vaikuttaa ratkaisevasti sähkön hintaan ja sitä kautta yritysten haluun rakentaa uutta tuotantokapasiteettia.
- Ensin Kauppa- ja teollisuusministeriössä puuhattiin vuosia avoimia sähkömarkkinoita. Mutta kun markkinat on avattu, ministeriössä tehdään edelleen skenaarioita, joissa avointen sähkömarkkinoiden olemassaolo unohdetaan ja eletään edelleen suljetun, keskusjohtoisen energiantuotannon aikaa, Kyllönen ihmetteli.
Sulkemalla erilaiset sähkön tuontivaihtoehdot tarkastelujen ulkopuolelle saadaan aikaan epärealistia lupauksia siitä, kuinka 1600 MW ydinvoimalan lisääminen mahdollistaisi vielä energiansäästön, uusiutuvien energialähteiden ja maakaasun lisäämisen. Hallituksen teettämät taustatutkimukset eivät myöskään tue ilmastostrategian oletusta sähkön tuonnin loppumisesta pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Tietyt puusähköhankkeet ovat jo nyt muuntuneet pelkän lämmön tuotannoksi, koska tuontisähköä on ollut edullisesti tarjolla ja investoijat elävät epätietoisuudessa tulevasta sähkömarkkinoiden kehityksestä.
- Pahimmassa tapauksessa uusi ydinvoimala ja ennakoitua suurempi vesivoiman tuonti syövät markkinoilta kaikki hyvät lupaukset uusiutuvien edistämisestä, Kyllönen totesi.
LISÄTIEDOT:
- Simo Kyllönen, energia-asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto,
puh. 040-8222 649
- Harri Lammi, energiakampanjavastaava, Greenpeace, puh. 050-383
1822