11.6.2002 klo 12.30
Aluepäällikkö LEENA SJÖBLOM,
Suomen luonnonsuojeluliitto
Kommenttipuheenvuoro Kohti Johannesburgia -seminaarissa 11.6.2002
Kestävän kehityksen haasteeseen on pyritty vastaamaan eri tavoin. Suomella on EU:ssa ollut aktiivinen rooli kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämisessä erityisesti ekotehokkuuden avulla. Ekotehokkuuden tavoitteena on tehdä kulutus mahdollisimman riippumattomaksi luonnonvarojen käytöstä. Ekotehokkuudesta onkin viime aikoina keskusteltu paljon, ja se on saavuttamassa hyväksyntää myös laajemmin YK:n piirissä. Vähemmän on sen sijaan puhuttu luonnonvarojen kulutuksen absoluuttisesta vähennystarpeesta teollisuusmaissa.
Ekotehokkuuden ongelmana on että tehostumisen säästötavoitteet saattavat kumoutua taloudellisen kasvun vuoksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteena tulee olla dematerialisoitu kasvu - sellainen jossa irtikytkentä on niin voimakas että kasvusta huolimatta luonnonvarojen käyttö laskee kestävälle tasolle. Tässä erityisesti kehittyneillä mailla kuten Suomella on suuri vastuu.
Ekotehokkuuden tavoitteena on tuottaa enemmän vähemmästä. Riittävyysajettelun tavoitteena on tuottaa riittävästi kaikille. Näin pyritään tuottamaan tarpeellisia asioita maailmassa, jossa kaikki eivät voi tyydyttää edes perustarpeitaan. Tässä olemme lähellä valtioiden päämiesten vuonna 2000 hyväksymän vuosituhatjulistuksen tavoitteita, joita ovat mm. köyhyyden poistaminen, yhteisen ympäristömme suojeleminen sekä heikompien suojelu.
Olin seuraamassa Rio+5 kokousta New Yorkissa vuonna 1997 ja silloin päällimmäiseksi jäi pettymys - kokouksen anti oli niin laiha että sitä kutsuttiin yleisesti nimellä Rio miinus viisi. Ekotehokkuus oli toki esillä, mutta riittävyydestä sen parina ei puhuttu. Toivottavasti nyt on toisin - onhan ministeri Backmankin kuuleman mukaan jo nostanut kysymyksen esiin Balin valmistelukokouksessa.
Suomessa on Rion kokousta seuranneen kymmenen vuoden aikana tapahtunut myös paljon positiivista. Ympäristöasioiden huomioiminen julkisissa hankinnoissa, kuntien laatimat paikallisagendat ja joidenkin yritysten lisääntyvä ympäristötietoisuus ovat esimerkkejä niistä konkreettisista toimista ja prosesseista jotka ovat käynnistyneet tai käynnistymässä Rion kokouksen seurauksena. Myös kansainvälisellä tasolla on mahdollisuus onnistumiseen. Toivon vilpittömästi, että Johannesburgissa saadaan aikaan tulos, joka on enemmän kuin Rio±0.
LISÄTIEDOT: aluepäällikkö Leena Sjöblom, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09) 228 08 206, 040-542 7209, fax (09) 228 08 200, leena.sjoblom@sll.fi