13.6.2002
Hernan Patiñon valokuvanäyttely "KOSHI TAPPU JA ROYAL CHITWAN - Nepalin luontoa" on esillä kesän ajan Suomen ympäristökeskuksessa
Hernan Patiñon näyttelykuvat ovat viime vuoden maalis-huhtikuussa Nepaliin tehdyltä luontomatkalta. Hernan osallistui valokuvaajana Suomen Luonto -lehden 60-vuotisjuhlamatkalle.
Suomen Luonto -lehden yhdessä matkatoimisto Kon-Tiki Toursin kanssa järjestämän matkan pääkohdealueena oli Terai. Täällä eteläisessä Nepalissa tutustuttiin kolme päivää Koshi Tappun luonnonsäästiöön ja viikon ajan kolmesta eri tukikohdasta käsin Royal Chitwanin kansallispuistoon. Muita tutustumiskohteita olivat Lumbinin alueella Buddhan syntymäpaikka, paikallinen koulu ja suomalainen kehitysyhteistyökohde. - Hernanin kuvissa on myös pääkaupunki Kathmandu, jossa pysähdyttiin tullen mennen.
"Koshi Tappu ja Royal Chitwan - Nepalin luontoa" -näyttelyyn voi tutustua 30.8. saakka arkisin maanantaista perjantaihin klo 916 Suomen ympäristökeskuksen Muuttohaukka-näyttelytilassa. Käyntiosoite on Mechelininkatu 34 a. Muuttohaukka löytyy Helsingin Töölössä sijaitsevan talon ensimmäisestä kerroksesta.
NÄYTTELYKUVIEN TAUSTOIKSI:
Nepal on muutakin kuin Himalajaa
Pohjoista Nepalia hallitsee Himalaja. Maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta kahdeksan - kaikki yli 8 000-metrisiä - on Nepalissa. Korkein on Mount Everest, 8 850 metriä merenpinnasta.
Himalajan juurella on Kathmandun laakso, jota etelässä rajoittaa Mahabharat-vuorijono.
Teraiksi kutsuttu Nepalin eteläisin viidennes on Gangesin tulva-alankoa ja reilut 8000 metriä lähempänä meren pintaa kuin Himalajan huiput. Nepalin matalin kohta on vain 70 metriä merenpinnan yläpuolella.
Himalaja suojasi Nepalia pohjoisesta, Terain malaria-alue etelästä. Nepal päästi 1951 ensimmäiset ulkomaalaiset maahan ja Terain hyttysten kimppuun käytiin DDT:llä jo 1955. Pian tharut, malariaa kestävä Terain alkuperäiskansa, eivät olleet enää yksin. Nepalin vilja-aitaksi muutetussa Teraissa asuu jo puolet maan noin 25-miljoonaisesta väestä.
Terain subtrooppisista lehtimetsistä viimeiset ovat suojelualueina: Royal Chitwan, Royal Bardia, Royal Suklapantha. Avainsana on "royal": kuninkaalliset metsästysmaat säilyivät kirveeltä ja ovat nyt kansallispuistoina.
Royal Chitwan National Park
Royal Chitwanin kansallispuisto käsittää 932 neliökilometriä subtrooppista Terain tulva-alankoa ja Siwalik-mäkijonoa eteläisessä Nepalissa Intian rajan tuntumassa.
Kuninkaalliselle metsästysmaalle perustettiin 1959 Mahendra Deer Park ja 1963 siitä erotettiin sarvikuonon suojelualue. Koko alueesta tuli 1973 Nepalin ensimmäinen kansallispuisto. Sen ainutlaatuinen ekosysteemi tunnustettiin kansainvälisesti merkittäväksi 1984, jolloin Royal Chitwanin kansallispuisto liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Vuonna 1996 Royal Chitwanin kansallispuiston ympäristöstä 750 neliökilometrin laajuinen alue metsiä ja yksityismaita julistettiin puskurivyöhykkeeksi. Kansallispuisto ja paikallinen väestö ovat aloittaneet puskurivyöhykkeellä yhdyskunnan kehittämis- ja luonnonvarojen hoitohankkeita. Kansallispuiston tuloista 3050 prosenttia suunnataan puskurivyöhykkeen yhteiskunnalliseen kehittämiseen.
Royal Chitwanin kansallispuiston vartioinnista vastaa armeija, Royal Nepalese Army.
Koshi Tappu Wildlife Reserve
Koshi Tappun luonnonsuojelualue kaakkoisessa Nepalissa Koshi-joen tulvatasangolla on aivan Biharin (Intian liittovaltion) rajan tuntumassa. Alueen korkeus merenpinnasta on vain 75 metriä. Monsuunikaudella tulvavedet peittävät alueen alleen 10300 sentin paksuudelta.
Koshi Tappun luonnonsuojelualue perustettiin 1976 viimeisen vesipuhvelipopulaation ja sen elinympäristön säilyttämiseksi. Nykyisin luonnonvaraisia vesipuhveleita Koshi Tappussa on korkeintaan satakunta. Luonnonvarainen vesipuhveli, arna, on kotieläimeksi kesytetyn vesipuhvelin kantamuoto.
Koshi Tappun luonnonsuojelualue on 16,3 km pitkä ja 9,3 km leveä suorakaide. Sen pinta-ala on 150 neliökilometriä.
Koshi Tappu liitettiin 1987 kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon. Se on ainut Nepalin Ramsar-kohde [kosteikkosopimus allekirjoitettiin 1971 Iranin Ramsarissa!]. Sen kooksi ilmoitetaan 175 neliökilometriä.
Koshi Tappussa on havaittu noin 325 lintulajia. Säännöllisesti tavattaviakin on yli 280 lajia, muiden muassa 20 sorsa- ja kaksi iibislajia, useita haikara- ja kattohaikaralajeja.
Luonnonsuojelualueen ympäristössä on 12 kylää ja niissä noin 70 000 asukasta. Vuosina 19781979 luonnonsuojelualueelta siirrettiin ja uudelleenasutettiin 12 000 ihmistä. Alueen pääelinkeinot ovat kalastus ja maanviljely, nimenomaan riisinviljely. Paikalliset ihmiset keräävät luonnonsuojelualueelta heinää asuntojensa katoiksi ja ruoaksi kotieläimilleen, ajopuita ja eläinten lantaa polttoaineeksi jne. Luonnonsuojelualueella laiduntaa 15 00020 000 vesipuhvelia ja nautaa.
13..6.2002