25.4.2002
Luonnonsuojeluliiton mielestä suomalaisen elinkeinoelämän kehittämisrahoitusta on suunnattava tuotteiden ja palveluiden ekotehokkuuden kehittämiseen. Ekotehokkuus tulee ennen pitkää olemaan yritysten elinehto.
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa professori Raimo Lovion maaliskuisten Ekoteho 2002 -messujen avajaisissa esittämästä tulevaisuuskuvasta: "Tulevaisuuden energia- ja materiaalirajoitteisessa maailmassa ekotehokkaat yritykset ja tuotteet tulevat syömään ekotehottomat tuotteet ja yritykset."
Suomalaisille yrityksille tällaiset tulevaisuuden näkymät tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia. Vielä tarvitaan kuitenkin perusasioiden oivaltamista, sitoutumista ja innovatiivisuutta.
Ekotehokkuuden kehittäminen on tavoitteena niin kansallisessa kuin kansainvälisessä kestävän kehityksen politiikassa. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelussa Suomi toimii EU:ssa ekotehokkuusteeman johtomaana. Ekotehokkuusajattelulla on vahva poliittinen tuki. Mm. pääministeri Paavo Lipponen on painottanut ekotehokkuuden merkitystä teollisuusmaiden pyrkimyksissä kestävään kehitykseen.
Ongelmana on, että yritykset eivät käytännössä juurikaan saa apua eivätkä tukea ekotehokkuuden edistämiseen.
Ekoteho 2002 -messujen näytteilleasettajista kolme neljästä piti ekotehokkuuden kehittämisen suurimpana ongelmana resurssien puutetta. Myös tiedon puute ja muutosten aiheuttamat kustannukset vaikeuttavat ekotehokkuuden kehittämistä. Jotta ekotehokkuus siirtyisi puheista käytännön yritystoimintaan, tulisi elinkeinoelämän kehittämisrahoitusta kohdentaa erityisesti tähän tarkoitukseen.
Ekotehokkuus merkitsee luonnonvarojen tuottavuuden parantamista, jolloin voidaan tuottaa enemmän hyvinvointia vähemmistä luonnonvaroista.
LISÄTIEDOT:
- suunnittelija Eija Koski, puh. (09) 228 08 235
- tutkija Erja Heino, puh. (09) 228 08 204
- Ekoteho 2002 -messuilla tutkittua