7.6.2002
Suomen luonnonsuojeluliiton tuore Ekotehokkuus hankinnoissa -opas kertoo hankintatavoista, joilla vähemmistä luonnonvaroista saadaan enemmän hyötyä. Samalla vähenevät päästöt ja säästyy usein rahaa ja vaivaakin. Vaikka opas on tarkoitettu yrityksille ja julkisyhteisöille, löytyy siitä runsaasti myös kuluttajille sopivaa tietoa.
Hankintojen ekotehostamiseksi kannattaa miettiä, tarvitaanko tuotteita vai niiden tuomaa palvelua. Voidaanko esimerkiksi harvoin tarvittavia laitteita vuokrata tai muuten yhteiskäyttää? Miten hankintoja tekevä pidentää valinnoillaan tuotteen, esimerkiksi tietokoneen käyttöikää? Entä miten ekotehokkuutta voi edistää palveluita hankkimalla?
Tarpeet ja toimintatapojen muutos
Hankinnoissa kannattaa aina lähteä tarpeiden tarkastelusta
- ei tyytyä etsimään vain ympäristöystävällisiä
tuotteita tai uusia teknisiä ratkaisuja. Toimintatapoja muuttamalla
saadaan luonnonvarojen kulutuksessa eri mittaluokan muutoksia.
Kun annetaan tarjoajille mahdollisuudet etsiä ekotehokkaita
ratkaisuja tyydyttää esitetyt tarpeet, voi tuloksena
olla useita erilaisia, uusiakin vaihtoehtoja.
Esimerkiksi yrityksen tai kunnan yhteydenpitotarve kaukana olevien yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan hoitaa entistä vähemmällä polttoaineella kulkevilla autoilla. Huomattavasti ekotehokkaampi vastaus yhteyksien hoitamiseen on kuitenkin vaan puhelin- ja videoneuvottelut. Nurmikkona pidetyn viheralueen hoitotarpeeseen vastaus saattaa olla uuden ruohonleikkurin ostamisen sijaan ruohonleikkuupalvelun hankkiminen tai niittykukan siementen ja viikatteen hankkiminen.
Toimistojen toiminnan uudelleenjärjestelyistä ovat esimerkkejä dokumentinhallinta, tilasuunnittelu ja etätyö. Periaatteessa ne voivat säästää huomattavia määriä luonnonvaroja. Siirryttäessä paperipohjaisesta sähköiseen tiedon tallentamiseen voidaan säästää paperia, mutta tilansäästön ja sen myötä energiansäästön merkitys voi olla paperinsäästöä merkityksellisempää. Toimiston tilankäytön suunnittelun myötä voidaan säästää toimistotilaa parhaimmillaan jopa 30 %, millä on merkitystä erityisesti energiankulutukseen.
Kunnan tai yrityksen liikuntahankinnoissa keskitytään usein hallien hankintaan tai urheilutilojen vuokraamiseen ja salivarusteiden hankintaan. Kunnon ja terveyden kannalta tehokkainta liikkuminen on säännöllisenä, päivittäisenä, vaikka lyhyempikestoisenakin. Ekotehokasta liikuntaa on kävellä tai pyöräillä esimerkiksi työmatkat. Luonnonvaroja ei juurikaan kulu, mutta polttoainetta, päästöjä ja rahaa säästyy. Hankinta kannattaakin kohdistaa kunnassa kevyen liikenteen verkostoon ja yrityksissä esimerkiksi työsuhdepyöriin ja työmatkansa liikkuvien tarvitsemiin tiloihin työpaikalla.
Kun hankinta tuo varman taloudellisen säästön, luulisi palveluntarjoajien ovella olevan pitkät jonot. Tämä ei ainakaan vielä päde energiansäästöpalveluihin. Niitä saa täydellisenä pakettina kaikenlaiseen rakennusten ja teollisuusprosessien energiansäästöön. Palveluntarjoaja selvittää asiakkaan energian säästöpotentiaalin, rahoittaa säästöinvestoinnin ja perii palkkionsa osana säästettyjä energiakustannuksia. Usein säästöpotentiaali on suuri. Esimerkiksi taajuusmuuttajan liittäminen sähkömoottoreihin tai lämmön talteenotto rakennuksessa tuo sijoitetun summan pelkkinä energiansäästöinä usein jo muutamassa vuodessa.
Tietoa luonnonvarojen kulutuksesta
Tarjoajilta kannattaa edellyttää
tietoja tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisesta materiaalikulutuksesta.
Tämä tieto pitäisi suhteuttaa tuotteesta tai palvelusta
saatavaan hyötyyn eli tuotteen käyttöikään
tai esim. kuljetetuskilometreihin tai siivottuihin neliöihin.
Hyödyt saattavat liittyä mm. tuotteen käytettävyyteen,
kestävyyteen, meluttomuuteen, vähäpäästöisyyteen,
esteettisyyteen ja helppoon säilytettävyyteen. Palveluissa
hyötyinä voidaan nähdä mm. se, että ne
eivät vaadi investointeja, eivät sido hankkijan omaa
henkilökuntaa ylläpitoon, eivät tuo jätehuoltokustannuksia
jne. Palvelun tarjoajan intressinä on saada aikaan hyvä
lopputulos käyttäen mahdollisimman vähän raaka-aineita
ja energiaa - jos nämä kustannukset kohdistuvat palvelun
tarjoajaan ja jos palavelusopimus kannustaa materiaalien säästöön.
Ekotehostamisehtoja ammattipalveluihin
Ammattimaisten palveluiden hankkiminen voi edistää materiaalitehokkuutta, jos palvelun tarjoajalta edellytetään niukkaa raaka-aineiden tai energiankulutusta. Esimerkiksi kiinteistönpalvelusopimuksessa voidaan vaatia tiettynsuuruista energian ja materiaalien säästöä vuodessa. Kannusteena voi toimia se, että aikaansaatu säästöjatetaan asiakkaan ja palveluntarjoajan kesken. Samaa mallia voidaan soveltaa lannoituspalveluihin, tuholaistentorjuntapalveluihin tai kuljetuspalveluihin.
Usein tuotteen valmistaja tuntee tuotteen toiminnan hyvin ja pystyisi käyttämään sitä optimaalisesti. Kiinteistöpalveluissa osaamisedut liittyvät talotekniikan tuntemukseen. Erityisesti LVI- asennusyritysten toiminnan laajentaminen myös käyttö- ja kunnossapitopalveluihin voi edistää energia- ja materiaalitehokkuutta.
Rakennuttajien kannattaisi entistä useammin edellyttää laajemminkin urakoitsijoilta sitoutumista rakennuksen huolto- ja kunnossapitovastuuseen määräajaksi rakennuksen valmistumisen jälkeen. Lisätehostamista sekä luonnonvarojen että rahankäytön suhteen saadaan, jos suunnittelu- ja urakkosopimuksissa asetetaan tietynsuuruisia energian- ja materiaaliensäästötavoitteita. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kannustimena toimii se, että he saavat osansa rakennuksen mahdollisista säästöistä.
Keinoja estää turha IT-laitevirtaa
PC:t vanhenevat ennen aikojaan, koska uudet ohjelmistot vaativat koneilta enemmän tehoa. IT-hankinnoissa voidaan turhaa laitevirtaa ja turhia kustannuksia vähentää valitsemalla käyttöjärjestelmät ja -tavat viisaasti.
Vanhojen ja tehottomien laitteiden hyödyntämisessä Linux on hyvä väline: sen saa maksutta, se käy yhtä hyvin pieneen kuin suureenkin järjestelmään ja sen avulla vanhaankin laitteistoon voidaan asentaa nykyaikaisia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoja. Linuxin hyviä ominaisuuksia ovat tehokas tilankäyttö, nopeat levytoiminnot ja tehokas muistinsuojaus, joka estää virheellisesti toimivia ohjemia sekoittamasta järjestelmää ja muita ohjelmia. Linuxin avulla laitteiden käyttöikää voidaan lisätä useilla vuosilla.
Toinen keino vanhojen tietokoneiden hyödyntämiseen on keskittää ohjelmat palveluntarjoajan koneelle. Kun ohjelmia pyöritetään palveluntarjoajan keskuskoneella käyttäjien PC:eistä tulee ikään kuin päätteitä. Tällaiseen käyttöön ei tarvita uusia laitteita, vaan esimerkiksi kouluissa tai kunnan toimistoissa mitä erilaisemmille koneille saadaan käyttöön vaativat ohjelmistot. Ohjelmistopäivityksissä ei tarvitse koskea koneisiin: ohjelmistot päivitetään vain keskuspalvelimille.
Internet avuksi ekotehostamiseen
Ammattihankkijoilla on jo nyt käytettävissä Internetin avulla useita eri tuoteryhmiin liittyviä maksuttomiakin ympäristötietopankkeja. Ekotehokkuus hankinnoissa -oppaaseen on koottu sivujen osoitteita. Esimerkiksi norjalaisilla sivuilla löytyy ohjeistusta mm. ajoneuvojen hankintaan ja tanskalaisilta sivuilta PVC-muovia sisältämättömistä sairaalatarvikkeista. Monille tuoteryhmille on tehty ympäristötarkastelu ja asetettu ympäristökriteerit myös ympäristömerkinnän yhteydessä. Nämä kriteererit löytyvät Suomen starndardisoimisliiton sivuilta: www.sfs.fi. Useimmissa tietopankeissa kuitenkin keskitytään tavaroihin palvelujen jäädessä vähemmälle. Toinen usein unohdettu asia on pitkien takuiden vaatiminen.
EU:n hankintadirektiivejä turha pelätä
Kunnissa ja julkisyhteisöissä pelätään usein turhaan EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien rajoituksia. Kunta voi hankkia luomutuotteita, ekosähköä ja maakaasulla kulkevan busseja ja edellyttää tuotteilta esimerkiksi Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteereiden täyttämistä. Olennaista on määritellä riittävän varhaisessa vaiheessa hankittavaksi ekotehokas kohde.
Tärkeintä on, että niin yritysten kuin kuntienkin hankkijoilla on selkänojana selkeä päätös ekotehokkuuden kuulumisesta aina hankintojen pääkriteereihin.
LISÄTIEDOT:
- Koko opas: Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09)
228 08 204, erja.heino@sll.fi
- Energiansäästöpalvelut: Eero Siitonen, InescoOy,
puh 0400-423 504, eero.siitonen@inesco.fi