16.12.2002 ERIÄVÄ MIELIPIDE

Energiansäästöohjelma 2003-2006. KTM:n työryhmän ehdotus. Valmistunut 11.12.2002.

ERIÄVÄ MIELIPIDE ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMAAN 2003-2006

 

Eriävä mielipide koskee etenkin ohjelman toimenpiteiden suhdetta ohjelman tavoitteisiin ja lähtökohtana oleviin valtioneuvoston ja eduskunnan lausumiin. Lisäksi ohjelmassa esitettyjä vaikutusarvioita ei voi pitää perusteltuina suhteessa ohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin.

Energiansäästöohjelman päivittämisen lähtökohtana ovat valtioneuvoston ja eduskunnan ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä antamat lausumat. Näissä lausumissa edellytetään, että hallitus muun muassa nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista ja kehittää energiaverotusta. Lisäksi valtioneuvosto sitoutuu käyttämään niitä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka ovat tarpeen sähkönkulutuksen kasvun pitämiseksi samalla tasolla kuin ilmastostrategian KIO 1 -vaihtoehdossa, johon lisäydinvoiman rakentaminen ei kuulu. Ilmastostrategian ydinvoimavaihtoehdossa sähkönkulutuksen kasvu johtaa noin 2 TWh suurempaan kulutukseen vuonna 2010.

Päivitetyn energiansäästöohjelman toimenpiteet edistävät energiansäästöä monilla tärkeillä alueilla. Esimerkiksi energiatukimäärärahojen lisääminen ja energiansäästösopimusten- ja katselmusten kehittäminen ovat toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on aloitettava välittömästi.

Ohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä, eivätkä ne muodosta sellaista kokonaisuutta, jolla valtioneuvoston ja eduskunnan lausumat voitaisiin toteuttaa. Jotkut ilmastostrategian toimenpiteet jätetään ohjelmassa edelleen vaille selkeää toteuttamissuunnitelmaa. Erityisesti sähkölämmitteisten rakennusten energiankulutuksen kasvun taittamiseen liittyvien ilmastostrategian toimenpiteiden toteuttaminen jopa kyseenalaistetaan päivitetyssä ohjelmassa. Edellytysten selvittämisen sijaan ohjelman olisi tullut asettaa selkeät tavoitteet ilmastostrategian mukaiselle sähkölämmitystalojen rakennusmääräysten kiristämiselle. Samaten liikenteen ohjauskeinojen kehittämisestä todetaan vain, että selvitystyötä jatketaan, vaikka verotusta esitetään kehitettäväksi jo ilmastostrategiassa.

Myös suurin osa eduskunnan lausumissaan edellyttämistä toimista jää päivitetyssä ohjelmassa selvittämisen asteelle. Esimerkiksi ehdotuksen laatiminen energiaverotuksen kehittämisestä jää ohjelmassa liian avoimeksi.

Lisäksi rakennusmääräyksiin ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen liittyvät toimenpiteet ovat puutteellisia. Ohjelman olisi pitänyt pystyä esittämään aikataulu vaiheittaiselle siirtymiselle matalaenergiataloihin uudisrakentamisessa ja esittää rakentamismääräysten kiristämistä kaikenkokoisissa korjausrakentamishankkeissa. Myös ensimmäistä kertaa ohjelmaan mukaan otetun sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukeminen esimerkiksi veropoliittisin keinoin ei uusissa toimenpiteissä tule juuri lainkaan esille.

Jotta ohjelmalla voitaisiin saavuttaa sille asetetut tavoitteet, tulee nyt esitettyjen toimenpiteiden täysimääräisen toteuttamisen lisäksi kehittää erityisesti liikenteen energiankulutuksen, rakennusten lämmityksen, teollisuuden sähkönkulutuksen ja yhdyskuntarakenteen tehokasta lainsäädännöllistä ja taloudellista ohjausta ohjelmassa esitettyä voimakkaammin. Tätä ohjausta koskevat toimenpiteet jäävät päivitetyssä ohjelmassa lisäselvitysten tasolle ja ovat nyt ilmoitettujen vaikutusarvioiden ulkopuolella. Työryhmän energiansäästön yleislakia koskevan valmistelun tavoitteena tuleekin olla ohjauskeinojen kehittäminen tavoitteiden mukaisten säästövaikutusten aikaansaamiseksi edellä mainituille sektoreille. Jo pelkästään valtioneuvoston lausuman toteuttaminen ilmastostrategian laskelmilla merkitsisi, että energiansäästöohjelman kokonaisvaikutusten tulisi olla vuoden 2000 energiansäästöohjelman voimakkaampien toimien tasolla eli noin 4,4 TWh.

Päivitetyn ohjelman vaikutusarviot jäävät 3,66 TWh. Toimenpiteiden puutteellisuuden takia näidenkin vaikutusten toteutuminen jää epävarmaksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on todennäköisesti mahdotonta. Ohjelmassa jopa todetaan, että kahden tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisen sektorin eli sähkölämmityksen ja teollisuuden sähkönkulutuksen osalta ohjelmassa arvioidut vaikutukset ovat liian optimistisia. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä tapaa, jolla tavoitteiden saavuttaminen turvataan, mikäli näille sektoreille esitettyjen toimenpiteiden avulla ei saada aikaan ennakoituja vaikutuksia.

Esitettyjä vaikutusarvioita ei myöskään voida pitää peruteltuina, koska niihin liittyviä taustalaskelmia ei missään vaiheessa ole esitetty työryhmälle. Lisäksi vaikutusarviot ovat merkittävästi muuttuneet ryhmän työn aikana ilman, että toimenpidelistauksessa olisi tapahtunut muutoksia. On selvää, että ryhmälle asetettu liian kireä aikataulu on estänyt riittävien taustalaskelmien tekemisen. Jotta energiansäästön yleislakia ja yhtiöiden palveluvelvoitetta koskevat säädösehdotukset pohjautuvat perustelluille arvioille eri toimenpiteiden ja ohjauskeinojen energiansäästövaikutuksista, on riittävät taustaselvitykset tehtävä vielä työryhmän jatkotyöskentelyn aikana. Vain siten voidaan luoda eduskunnan ja valtioneuvoston lausumien mukainen energiansäästöohjelma, jolla itse ohjelman ja ilmastostrategian asettamiin tavoitteisiin päästään.

 

Helsingissä 13.12.2002

Tuuli Kaskinen



HAKEMISTO