20.9.2001 klo 17.00
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja
Pertti Siilahden alustuksesta "Yhteinen ympäristömme"
-ryhmässä 20.9.2001 klo 15.15-17.00 Joensuun yliopiston
"Euroopan unionin rajalla" -symposiumissa
Pertti Siilahden "Ympäristöalan yhteistyö
ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ympäristökysymyksissä"
-alustuksesta tässä otteita vain suomalais-venäläistä
yhteistyötä koskevasta osasta
Ympäristöongelmien vaikutukset ulottuvat kaikkialle valtioiden rajoista piittaamatta. Siksi yhteiset ponnistelut ovat välttämättömiä. Kansainvälinen yhteistyö ympäristön suojelussa on nyt entistä tärkeämpää. Ratkaisuja ympäristöongelmiin on haettava entistä pontevammin. Yhteisen ympäristömme suojelemiseksi on löydettävä uusia toimintamuotoja, toimijoita ja rahoitusta sekä innoitusta luonnon arvojen puolustamiseksi.
Suomen luonnonsuojeluliitto on harjoittanut kansainvälistä yhteistyötä jo pitkään, aluksi enimmäkseen Pohjoismaiden kanssa. Nykyisin Luonnonsuojeluliitto osallistuu myös EU:n ja Itämeren alueen ympäristöyhteistyöhön monien eri tahojen kanssa.
Venäjän suuntaan yhteydet ovat nuorempia, sillä Neuvostoliiton aikana meikäläistä kansalaistoimintaa vastaavia yhteistyökumppaneita ei juuri löytynyt. Ensimmäisiä suomalais-venäläisiä järjestö-, aktivisti- ja tutkijayhteyksiä luotiin vuonna 1992 Pietarissa laajamittaisessa "Yhteinen ympäristömme" -symposiumissa. Siitä lähtien Venäjällä 1990-luvun alkupuolella syntyneiden kansalaisjärjestöjen yms. kanssa on tavattu seminaareissa, erilaisissa kokouksissa ja epävirallisissa yhteyksissä lukemattomia kertoja. Aluksi tutustuttiin toisiimme, vaihdettiin kokemuksia ja tietoja sekä opeteltiin erilaisesta toimintakulttuurista ja ympäröivistä olosuhteista johtuvien ongelmien yhteensovittamista.
1990-luvun alkupuolelta lähtien Suomen luonnonsuojeluliitto on pitänyt yhteyksiä mm. Coalition Clean Baltic -yhteistyön puitteissa venäläisiin kumppaneihin. Energia- ja ydinvoimakysymyksissä on tietojen vaihtoa harjoitettu jatkuvasti. Aluksi omalla rahoituksella ja tästä vuodesta lähtien valtion avustuksen turvin on julkaistu suomalais-venäläistä Most-Silta -ympäristölehteä, jonka kolmen jo ilmestyneen numeron teemoina ovat olleet järjestötoiminta, energia ja ympäristö sekä meriliikenne ja ympäristö. Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto on puolestaan ollut aktiivinen mm. Luoteis-Venäjän metsiensuojelussa Taiga Rescue Networkin kanssa.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirillä on suomalais-venäläisestä yhteistyöstä kokemusta jo noin kymmenen vuoden ajalta. Vuodesta 1990 lähtien on suomalais-venäläisillä soutu- ja purjehdusretkillä tutustuttu Saimaan, Laatokan, Äänisen ja Nevan luontoon ja ympäristökysymyksiin. Laatokan luonnosta ja suojelusta on laadittu lukuisia lehtiartikkeleita ja videoesityksiä sekä tehty radio-ohjelmia. Vuonna 2000 valmistui suomalais-venäläinen Laatokka-aiheinen valokuvanäyttely yhdessä Pietarin meriteknisen yliopiston soutukerhon kanssa (näyttely tulee olemaan esillä marraskuussa Joensuussa Karellikeskuksessa). Myös Laatokan pohjoissaaristoon perustettavan "Laatokan luodot" -kansallis- tai luontopuiston suunnitteluseminaareissa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on ollut edustettuna.
Lasten ja nuorten ympäristökasvatustoimintaan luonnonsuojelupiiri osallistui 1990-luvulla sekä Neva River Clearwater -järjestön että Etelä-Karjalan maantieteen ja biologian opettajien kanssa. Valitettavasti toiminta on tällä hetkellä aktiivien ja muiden resurssien puutteessa suurin piirtein pysähdyksissä.
Vuonna 1996 luonnonsuojelupiiri käynnisti hankkeen Simpeleenjärvestä Laatokkaan laskevan Hiitolan- eli Kokkolanjoen elvyttämiseksi Laatokan lohen ja taimenen sekä EU:n luontodirektiivin muiden uhanalaisten lajien lisääntymisalueeksi. Nyttemmin hanke on siirtynyt pääosin viranomaisten ja kalatutkijoiden käsiin ja mm. kalastusmatkailun suunnitteluun on saatu EU:n rahoitusta.
Monien neuvottelujen jälkeen päätettiin vuonna 1996 ryhtyä yhteistyöhankkeeseen myös Karjalan Kannaksen metsien kestävän metsätalouden ja suojelun edistämiseksi. Luonnonsuojelupiirin oman ja Suomen valtion myöntämän rahoitusavun turvin sopimuskumppaneina olleet neljä pietarilaista ympäristöjärjestöä selvittivät Kannaksen metsien tilaa ja suojelutarpeita. Alustava loppuraportti julkistettiin vuoden 2001 alussa. Venäläiset tahot ovat pyrkineet monin tavoin vaikuttamaan havaittujen metsien käyttöön liittyvien ongelmien vähentämiseen ja tehneet lisäesityksiä metsien suojelun täydentämisestä. Jatkotoimet ovat vielä kesken ja esim. ensi vuodelle ei hankkeelle ole tiedossa rahoitusta.
Nykyisin ympäristönsuojeluilmapiiri Suomessa ei ole kovin suotuisa. Taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelu näyttää yleisesti ohittavan arvomaailmassa luonnon arvojen säilyttämisen edes nykyisellään tulevien polvien nautittavaksi.
Eräiden venäläisten ympäristöjärjestöjen kertoman mukaan toista vuotta sitten tapahtunut Venäjän ympäristöhallinnon alasajo ja vapaan tiedonvälityksen joutuminen tarkkailuun on vaikeuttanut järjestöjen toimintaa.
PERTTI SIILAHTI
pertti.siilahti@sll.fi