8.3.2001
Luonnonsuojeluliitto hämmästelee joidenkin ministeriöiden antamia lausuntoja uuden ydinvoimalan rakentamishakemuksesta.
Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ihmettelee erityisesti puolustushallinnon ajatuksenkulkua: "Kuinka voidaan perustella sähkönsaannin turvaamista uudella energiantuotannon suuryksiköllä, jolla keskitetään 20 prosenttia Suomen sähköntuotannosta yhteen pisteeseen? Tällaisen kannan voisi ymmärtää, jos jokin meille vihamielinen valtio sitä esittäisi."
Luonnonsuojeluliiton mielestä keskitetty voimantuotanto sisältää merkittävän huoltovarmuusriskin, kun ollaan haavoittuvan riippuvaisia harvoista suurista voimalaitosyksiköistä.
Ilpo Kuronen kummastelee myös maa- ja metsätalousministeriön kantaa siitä, että energiapuun käyttöä voidaan lisätä vain viidellä miljoonalla kuutiolla, kun korjuukelpoinen biomassareservi on moninkertainen: "Puun käytön lisääminen tukisi maaseudun elinvoimaisuutta sekä kotimaista, hajautettua energiantuotantoa."
Luonnonsuojeluliitto toteaa, että uusiutuvien energiamuotojen työllistämisvaikutus on ydinvoimaan verrattuna 25-kertainen. Se kohdentuu koko Suomeen, erityisesti maaseudulle ja monenlaisen koulutustason työvoimaan.
Luonnonsuojeluliiton mukaan hakemuksessa ei ole voitu osoittaa ydinvoiman lisärakentamisesta koituvan lain vaatimaa yhteiskunnan kokonaisetua. Sen sijaan ydinvoimaan liittyvien ympäristö- ja turvallisuusongelmien ohittaminen antaa huonon kuvan hakijan turvallisuuskulttuurista ja ympäristöosaamisesta.
"Kuinka voidaan ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteisiin kauas tulevaisuuteen vaikuttaviin ratkaisuihin näin heppoisesti ja ylimalkaisesti perustellun hakemuksen pohjalta", luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen kysyy.
Luonnonsuojeluliitto paheksuu sitä, että hakemuksessa jäävät esittelemättä esimerkiksi laskelmat, joilla perustellaan lisäydinvoiman tehokkuutta hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa. Päinvastaiseen tulokseen päätyneitä tutkimuksia ei käsitellä lainkaan, eikä uusiutuvien energialähteiden yhteenlaskettuja mahdollisuuksia arvioida. Lisäksi vähätellään energian käytön tehostamisen mahdollisuuksia, vaikka energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaa kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen.
Myöskään laskelmaa, johon väite ydinvoiman taloudellisuudesta perustuu, ei ole sisällytetty hakemukseen. Ydinvoiman kilpailukykyä heikentävät mm. muiden energiamuotojen tuotantotekniikan kehittyminen sekä ydinvoimalan turvallisuuden parantamistarpeet. Suomen turvallisuusvaatimukset ovat osin lievempiä kuin yleensä Länsi-Euroopassa. Vaatimusten tiukentamisen ja korvausvastuiden nostamisen vaikutuksia kustannuksiin ei hakemuksessa käsitellä. Myöskään korkotason vaihtelujen vaikutusta ei arvioida, vaikka niillä on suuri vaikutus pääomavaltaisen ydinsähkön tuotantokustannuksiin.
Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että suuren pääomatarpeen vuoksi uuden ydinvoimalan rakentaminen sitoisi Suomen energia- ja elinkeinopolitiikkaa vuosikymmenen jo ennen kuin voimala tuottaisi lainkaan energiaa. Voimalan valmistuttua syntyy sähkönkulutuksen kasvuennusteiden perusteella sähkön ylitarjontaa toiseksi vuosikymmeneksi. Siksi ydinvoiman lisärakentaminen romuttaa energiansäästön ja pienimuotoisten energiateknologioitten kehittämisen. Tämä heikentää Suomen mahdollisuuksia uusilla energia-alan vientimarkkinoilla.
Hakemuksen mukaan "käytettävissä on turvalliset menetelmät uuden ydinvoimalaitosyksikön koko ydinjätehuollon järjestämiseksi". Näkemys on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä muualla maailmassa tutkimukset ovat pahasti kesken. Loppusijoitukseen liittyy suuria ratkaisemattomia ongelmia, jotka sivuutetaan hakemuksessa lähes tyystin.
Uraanin louhintaan ja erotukseen malmista liittyy suuria ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, jotka sivuutetaan hakemuksessa ja YVA-selvityksissä. Voimalaan liittyvät turvallisuuskysymykset käsitellään hakemuksessa ylimalkaisesti. Hakijan mielestä ydinvoimaan liittyvä riski on mitätön, eikä katastrofaalisen onnettomuuden seurauksia tarvitse ottaa huomioon, koska sen todennäköisyys on niin pieni. Riskin suuruuteen kuuluvat kuitenkin myös odotettavissa olevien seurausten vakavuus ja korvausmenettelyn kattavuus, luonne ja toteutus. Näin arvioiden ydinvoimaan liittyvä riski on katastrofaalinen, kuten esimerkiksi USA:n turvallisuusasiakirjoissa todetaan. Hankkeen turvallisuusselvitys on teetettävä riippumattomilla asiantuntijoilla eikä tyydyttävä myyjien vakuutteluihin.
Luonnonsuojeluliitto korostaa, että ydinvoimahanke on nostettu esiin aikana, jolloin kansalaiset suhtautuvat entistä kielteisemmin ydinvoimaan. Taloustutkimus Oy:n tänä vuonna tekemässä kyselyssä 54 prosenttia vastaajista oli ydinvoiman käyttöä ja käytön laajentamista vastaan ja vain 39 prosenttia sen puolella.
LISÄTIEDOT:
- luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, puh. (09)
228 08 215 tai 0400-153 133, kuronen@sll.fi
- puheenjohtaja Heikki Simola, puh (013) 223 011 (koti, vastaaja)
tai (013) 251 3499 (työ), heikki.simola@joensuu.fi
- Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle
uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta
osoitteessa http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/YdinvoimalaLausunto.html