17.1.2001
EU:n uuden vesipuitedirektiivin toimeenpanon alueellisiksi yksiköiksi
on määrä perustaa vesipiirejä, jotka muodostetaan
vesistöalueista. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että vähintään
6-8 tällaista vesipiiriä olisi Suomeen sopiva määrä;
niistä ei saa muodostaa liian suuria, koska vesien tilan
alueellinen seuranta tällöin saattaa jäädä
ylimalkaiseksi. Vesipiirijaon määrittely ja niiden hallinnollinen
järjestäminen ovat kiireellisiä asioita. Koska
direktiivissä korostetaan kansalaisten osallistumista vesiensuojelun
suunnitteluun ja kehittämiseen, on toivottavaa, että
myös kansalaisjärjestöt saavat edustuksensa vesipiireissä.
Luonnonsuojeluliiton mielestä eilen (16.1.) esitelty direktiivi antaa tähänastista paremmat ja selkeämmät puitteet vesiensuojelulle. Vesien tilan arvioinnin uusia lähtökohtia ovat valuma-alueet ja kaikkien vesiä kuormittavien tekijöiden huomioonottaminen. Pintavesien osalta uutena tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila, mikä edellyttää biologisten seurantamenetelmien laajaa soveltamista.
Geomorfologisista tekijöistä johtuen Suomen vesistöolot poikkeavat olennaisesti Keski-Euroopan tilanteesta. Pintavesien runsaus ja monimuotoisuus samoin kuin pohjavesimuodostumien pienipiirteisyys ovat suuria haasteita direktiivin velvoitteiden noudattamiselle. Vesien tilan seurantaa on toteutettava myös pienvesissä ja kosteikoissa sopivilla tavoilla. Tämä vaatii merkittävää resurssointia, johon ympäristöhallinnon on direktiivin toimeenpanossa varauduttava.
Pintavesien ekologinen tila määritellään
direktiivin mukaan vesieliöstön ja sen elinympäristön
tarkastelun perusteella. Biologiseen seurantaan on direktiivissä
sisällytetty vain neljä eliöryhmää: kasviplankton,
muu vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat. Käytännössä
ekosysteemiseurantaa on tehtävä myös muiden ryhmien
osalta. Erityisen ongelmallista on eläinplanktonin jättäminen
kokonaan pois. Myös meillä tunnetaan esimerkkejä
vieraista tulokaslajeista, jotka ovat nopeasti runsastuneet ja
olennaisesti muuttaneet ekosysteemin rakennetta. Kaavamaisesti
vain direktiivin
määräämiin eliöryhmiin kohdistuvassa
seurannassa tällainen perustavanlaatuinen muutos saattaisi
jäädä kokonaan huomaamatta.
LISÄTIEDOT: puheenjohtaja Heikki Simola, puh. (013) 251 3499 (työ), heikki.simola@joensuu.fi