10.8.2001
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että jos pitkällä tähtäyksellä aiotaan edistää tehokkaasti energiansäästöä, on syytä ottaa käyttöön muutaman vuoden välein tiukennettava rakennuksessa käytettävä enimmäisenergiamäärä. Tähän bruttopinta-alaan suhteutettavaan energiankulutukseen olisi luettava mukaan se energiankulutus, mihin voidaan vaikuttaa rakennuksen suunnitteluratkaisuilla. Tällaisia ovat lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen sekä ainakin osittain myös kylmäsäilytykseen käytettävä energia. Valaistuksen energiankulutusta voidaan vähentää muun muassa luonnonvaloa ja energiansäästölamppuja hyödyntämällä ja kylmäsäilytyksen energiankulutusta hyödyntämällä luonnonkylmää kylmäkomeroilla ja kellareilla.
Luonnonsuojeluliitto pitää ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmaan ehdotettamia parannuksia rakennusten energiankulutuksen säästämiseksi tarpeellisina. Tervetulleita uudistuksia ovat esimerkiksi rakennuksen vaipan eristävyyden tiukennus suorassa sähkölämmityksessä, ilmastointijärjestelmän toimivuuden turvaaminen ja lämmön talteenoton suosiminen. Tarvitaan kuitenkin pidemmälle meneviä määräyksiä ja ohjeita annettavaksi energiansäästön ja kestävien energiamuotojen edistämisen ja terveellisen sisäilman turvaamiseksi.
Rakentamismääräyskokoelman uudistuksessa on hyvä ottaa huomioon tulossa oleva EU:n direktiivi rakennusten ekotehokkuudesta, joka edellyttää jatkossa vähimmäisstandardien soveltamista uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten energiatehokkuuteen. Rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskenta on jo käytössä muutamissa maissa kuten Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Hollannissa.
Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen tulee ottaa mukaan määriteltäessä lämmityksen tehon- ja nettoenergiantarvetta, koska olennainen vaatimus kuitenkin on rakennuksen energiankulutuksen minimointi.
Rakennuksen vaipan eristepaksuuden kasvattamista tulisi voida helposti korvata muun muassa lämpövyöhykkeistämisellä, eristyksenä toimivilla puolilämpimillä tiloilla (kuistit, eteiset, tuulikaapit, vintit) ja aurinkoenergian aktiivisella ja passiivisella hyödyntämisellä.
Koko vaipalta vaadittava minimi-k-arvo*) voisi olla tiukempi, jos aurinkoenergiaa ei hyödynnettäisi passiivisesti ja aktiivisesti. Esimerkiksi Berliinissä vaaditaan käyttämään aurinkokeräimiä paitsi mikäli talon eristys on erityisen hyvä.
Aurinkoenergian hyödyntämiseksi passiivisesti ja aktiivisesti olisi ohjattava sijoittamaan rakennukset tontille energiataloudellisesti oikein sekä suuntaamaan rakennus ja sen ikkunat oikein, käyttämään lämpöä varaavia massoja, sekä tuulelta ja liialliselta auringonpaisteelta suojaavaa kasvillisuutta.
Käytettävästä kokonaisenergiamäärästä tietty osuus - aluksi esimerkiksi kolmannes, 10 vuoden päästä puolet ja 15 vuoden päästä 75 % - olisi edellytettävä tuotettavaksi kestävällä tavalla. Kestävän tuotantotavan kriteereinä voidaan käyttää esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton ekoenergiakriteereitä.
Usean perheen asuintaloissa sähkön kulutusta tulee vähentää edellyttämällä pyykinhuoltotiloja ja asuntokohtaisten saunojen sijaan yhteissaunoja. Pesutupien lisäksi tarvitaan pyykinkuivaustilat, joissa pyykki voi kuivaa luonnollisesti ulkoilmassa, mutta suojassa sateelta. Saunomisen ja pyykkihuollon keskittämisellä on myös suuri kosteus- ja homeongelmia ehkäisevä vaikutus.
Uudet vaatimukset voitaisiin rytmittää muutamalle vuodelle samaan tapaan kuin autojen päästömääräykset eli laaditaan useita, muutaman vuoden välein ennakoidusti tiukkenevia toimenpidelistoja, vaikkapa aina vuoteen 2020 asti. Tällöin rakennusala ja myös tekninen tutkimus saisi tavoiteohjelman.
ERJA HEINO
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonsuojeluliitossa.
*) k-arvo ilmoittaa materiaalin lämmönjohtamiskyvyn. Mitä pienempi materiaalin lämmönjohtamiskyky on, sen paremmin se eristää.