20.4.2001
Paperi on hyödyllinen ja tärkeä tuote, jota
ilman nyky-yhteiskunta ei tulisi toimeen. Harva meistä on
viettänyt päivääkään elämästään
ilman paperia. Teollisuusmaissa käytetään asukasta
kohti yli kaksisataa kiloa paperia vuodessa, Suomessakin 210 kg.
Paperin kulutukseen liittyy monia ympäristökysymyksiä.
Paperin tuotantoon kuluu puuta, energiaa, vettä ja kemikaaleja,
jotka palaavat luontoon jätteinä ja erilaisina päästöinä.
Paperin tuotanto kuluttaa paljon energiaa. Esimerkiksi uuden ydinvoimalan
rakentamista on perusteltu pitkälti juuri metsäteollisuuden
energiantarpeella. Noin kuudennes Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä
on peräisin metsäteollisuudesta.
Myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen kytkeytyy
selkeästi paperin
tuotantoon. Suomen puuvarat eivät enää tahdo riittää
metsäteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi avohakkuita tehdään
Suomessa vuosittain 130 000-150 000 hehtaaria. Metsät ovat
Suomessa tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö
ja metsätalous puolestaan suurin yksittäinen lajien
uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Erityisen vakava tilanne
on Etelä-Suomessa, missä vain noin 1% metsistä
on suojeltu. Varsinkin vanhojen kuusikoiden hakkuut ovat vahingollisia
metsälajistolle.
Kierrätyskin säästää puuta ja energiaa, mutta se ei kuitenkaan ratkaise liian suuren kulutuksen ongelmaa. Ratkaisu muodostuu monista tekijöistä. Paperin kulutusta täytyy vähentää ja kierrätystä tehostaa. Tavallisella kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa omalla elämäntavallaan ja kulutusvalinnoillaan useimpiin ympäristöongelmiin. Paperi on tästä oiva esimerkki.
Kun paperille uhraa muutaman kriittisen ajatuksen, huomaa nopeasti, missä ja miten sitä voi säästää. "Ei mainoksia" -kyltti ovessa, suoramainonnan kieltäminen, kirjaston käyttäminen ja kertakäytön välttäminen ovat helppoja, jokaisen ulottuvilla olevia keinoja. Toimistossa voi käyttää sähköpostia ja mainostaa kaksipuolista kopiointia. Naapurustossa tai työpaikalla voi kierrättää aikakaus- ja sanomalehtiä sekä kirjoja. Metsänomistajalle yksinkertainen tapa suosia luontoa on myös metsän jättäminen kokonaan hakkaamatta. Metsäluonto tulee kyllä mainosti toimeen ilman metsänhoitoakin. Vaikka sekä paperia että metsiä onkin näennäisesti paljon, ei niitäkään sovi tuhlata!
LISÄTIEDOT:
- Etelä-Suomen metsien suojelusta: projektivastaava Harri Hölttä,
puh. (09) 22 08 226 tai 040-722 9224, harri.holtta@sll.fi
- Nuukuusviikosta: projektivastaava Heli-Maija
Asikainen, puh. (09) 228 08 235, heli-maija.asikainen@sll.fi