3.12.2001
Suomen ympäristökeskuksen tänään julkistaman tutkimuksen mukaan Naturan tavoite jää toteutumatta lähes joka toisella luontodirektiivin lajilla. Tutkitusta 74 lajista 31 ei saavuta suotuisaa suojelun tasoa valtioneuvoston lopullista päätöstä odottavan Naturan täydennysesityksen jälkeenkään.
"Lajien vähenemisen jatkuminen johtuu luontotyyppien vähenemisestä", Luonnonsuojeluliiton Natura-projektivastaava Tapani Veistola korostaa. "Naturan täydennys on erityisen hyvä suojelukeino, koska EU on luontodirektiivissä sitoutunut osallistumaan suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien kustannuksiin. Uhanalaisten lajien vaatimat hoitotoimet, kuten metsien kulotus, niittyjen hoito ja soiden ennallistaminen, tuovat Naturan kautta EU-rahaa ja työpaikkoja maaseudullemme."
"Naturan jälkeenkin tarvitaan vielä lisää uusia kansallisia suojeluohjelmia", Tapani Veistola muistuttaa. "Suurin kiire on Etelä-Suomen metsillä, perinneluontotyypeillä ja soidensuojelun täydennysohjelmalla. Lisäksi maakuntakaavoilla tulee turvata maakunnalliset ja seudulliset suojelutarpeet."
Nyt tutkittujen luontodirektiivin lajien lisäksi Natura perustuu sen luontotyyppeihin sekä lintudirektiivin lintulajeihin ja muuttolinnuille tärkeisiin alueisiin. Luontodirektiivin kohteiden riittävyys tarkistetaan toukokuussa EU:n asiantuntijakokouksessa. Lintudirektiivin puolella Suomi on jo joutunut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen monien kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (esimerkiksi Kemihaaran suot eli Vuotoksen alue) suojelun laiminlyönneistä.
Natura ei kata vielä kaikkia lajiryhmiä. Esimerkiksi sieniä ei ole vielä luontodirektiivissä, vaikka ne ovat yksi tärkeimmistä uhanalaisten eliöiden ryhmistä.
LISÄTIEDOT:
- Natura-pojektivastaava Tapani Veistola, puh. (09) 228 08 266
- metsäprojektivastaava Harri Hölttä, puh. (09)
228 08 226