26.11.2001
Suomen maakunnissa on parhaillaan käynnissä maakuntakaavojen laatiminen. Käytännössä maakuntakaavoilla korvataan vanhat seutukaavat.
Lammilla viikonloppuna kokoontunut Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto haluaa muistuttaa siitä, että Natura-ohjelman jälkeenkin Suomessa on vielä paikallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelutarpeita. Näitä tulee edistää kansallisten suojeluohjelmien sekä kaavoituksen avulla.
Eräiden valmisteilla olevien maakuntakaavojen lähtökohtana on ollut kaavoituksen suojeluosuuden hoitaminen pelkästään vahvistettujen suojeluohjelmien ja -varausten siirtämisellä uuteen kaavaan. Tämä lähtökohta on virheellinen ja vesittää kokonaan idean maakuntien maankäytön tasapuolisesta suunnittelusta.
Yleiskaavoitusta ohjaava maakuntakaava on soveliain keino edistää maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiden luontokohteiden suojelua. Ympäristön- ja luonnonsuojelutavoitteiden tulee myös näkyä sekä maakuntasuunnitelmassa että -kaavassa. Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa turvattaessa ihmisille riittävät mahdollisuudet luonnonmukaisiiin virkistysalueisiin.
Valtuuston mielestä maakuntakaavojen laadinnassa tulee ottaa huomioon viime vuosina tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset selvitykset mm. arvokkaista kallioista, pienvesistä, soista ja eläinten kulkureiteistä. Myös linnustollisesti arvokkaat alueet (IBA- ja FINIBA-alueet) on otettava huomioon kaavoissa.
Maakuntakaavojen kaavamerkintöjä ja tavoitteenasetteluja tulee uudistaa. Uusia kaavamerkintöjä kaipaavat etenkin virkistyskäytölle ja luonnonsuojelulle tärkeät kohteet, suojelualueiden puskurivyöhykkeet, ravinteita pidättävät kosteikot sekä hiljaiset alueet.
Maakuntakaavoihin tulee varsinkin eteläisessä Suomessa merkitä sellaiset laajemmat metsäalueet, joista pyritään tulevaisuudessa kehittämään luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä "metsämantereita".
LISÄTIEDOT: suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09) 228 08 269