25.1.2001
Viisi suomalaista luonnonsuojelujärjestöä - Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö - tuomitsevat Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsiensuojelun viivyttämisen. Lisäsuojelutoimia pohtiva etujärjestötoimikunta aloitti työnsä eilen.Toimikuntaa perustettaessa hallituksen raha-asiainvaliokunta kuitenkin edellytti, etteivät sen ehdotukset saa aiheuttaa uusia kustannuksia ennen vuotta 2007. Käytännössä toimikunnan asetuskirjeeseen tehty kirjaus estäisi metsiensuojelun seitsemäksi vuodeksi. Samaan aikaan voimistuvat metsänhakkuut johtaisivat lukemattomien arvometsien tuhoutumiseen.
"Toimikunnan työn lähtökohtana on oltava luonnontieteellisen tutkimuksen määrittelemä suojelutarve, ei etukäteen asetetut rahoitusraamit", suojelujärjestöt toteavat. "Vaikuttaa siltä, ettei metsien ja metsälajiston surkeasta tilasta kertoville luonnontieteellisille tutkimustuloksille anneta mitään arvoa." Metsiensuojeluun tuleekin osoittaa lisävaroja välittömästi, järjestöt vaativat. Erityisen valitettavaa on, että rahoitusraami vaikeuttaa myös suojelumyönteisten maanomistajien metsien vapaaehtoista suojelua.
Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsiensuojelutilanteen parantaminen on olennainen osa jo hyväksyttyä Kansallista metsäohjelmaa (KMO). Toimikunnalle asetettu rahoitusraami on järjestöjen mielestä KMO:n ja siitä tehtyjen valtioneuvoston päätösten vastainen. KMO:ssa suojelutoimet on päätetty aloittaa heti toimikunnan työn valmistuttua. Valtioneuvosto puolestaan edellytti metsäohjelman hyväksyessään, että sitä toteutetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoisella tavalla. Nyt esitetty rahoitusraami käytännössä estäisi näiden päätösten toteuttamisen.
Toimikunnalla onkin edessään hämmentävä ristiriita, sillä eduskunta katsoi sen asettamisen jälkeen valtion budjettia käsitellessään, että suojelun rahoituksesta on sovittava suojeluohjelmaa laadittaessa. Kansallisen metsäohjelman mukaan toimikunnan on "etsittävä rahoitukseen uusia keinoja". Konkreettiset suojelutoimet näyttävät kuitenkin olevan jäämässä täysin sivuosaan ohjelman toteuttamisessa. Suojelujärjestöt moittivatkin valtiota KMO:n epätasapainoisesta toteuttamisesta: metsätalouden tehostamistoimiin käytetään jo vuosina 20002001 yhteensä noin 1,2 miljardia markkaa.
LISÄTIEDOT: Etelä-Suomen metsäprojektivastaava Harri Hölttä, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09) 228 08 226 tai 040-722 9224
Työryhmän asetuskirjeeseen on kirjattu: Toimikunnan tulee ehdotuksiaan laatiessaan ottaa huomioon se, että valtiontaloudelliset vaikutukset voidaan kattaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan 4.6.1996 vuosille 1996-2007 puoltaman luonnonsuojelutoimien 3285 milj. markan kokonaisrahoitusohjelman puitteissa. Käytännössä tämä summa kuitenkin kuluu kokonaisuudessaan vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen, eikä se mahdollista uusia suojelutoimia.