9.11.2001
Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsiensuojelutoimikunta laatii parhaillaan toimenpide-, rahoitus- ja toimintaohjelmaa eteläisen Suomen metsien suojelulle. Toimikunnan edellytetään sen asetuskirjeessa kehittävän uusia, kustannustehokkaita suojelukeinoja entisten lisäksi. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että yksi kustannustehokkuuden lähtökohta on suojelun pikainen aloittaminen.
"Metsälajiston uhanalaistuminen etenee erityisesti Etelä-Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Mitä pitemmälle uusia suojelutoimia lykätään, sitä enemmän uusia lajeja uhanalaistuu, ja sitä kalliimmaksi ja epävarmemmiksi suojelutoimet lopulta tulevat", Luonnonsuojeluliiton Etelä-Suomen metsävastaava Harri Hölttä sanoo.
Uhanalaisten lajien määrä on maassamme kasvanut uhanalaistarkastelusta toiseen. Vertailukelpoisesti laskettuna vuonna 1985 uhanalaisia oli seitsemän (7) prosenttia tarkastelluista lajeista, 1990 10 ja 2000 12 prosenttia. Metsäisistä luontotyypeistä riippuvaisten lajien osuus kaikista uhanalaisista on tänä aikana ollut noin 40 prosenttia.
Valtioneuvoston tämänhetkisen linjauksen mukaan valtion rahoitusta uusiin metsiensuojelualueisiin ei kuitenkaan ole käytössä ennen vuotta 2007. Tällainen lisäsuojelutoimien viivyttäminen yhdistettynä metsätalouden tehostumiseen samaan aikaan pahentaa metsälajiston tilaa edelleen. Nykytilanteessa edes metsänomistajien oma-aloitteisesti suojeluun tarjoamia alueita ei pystytä hankkimaan valtiolle ostomäärärahojen vähäisyyden takia. Tähän on törmätty mm. pääkaupunkiseudun toisen tärkeän metsämantereen eli Sipoonkorven alueella. Luonnonsuojeluliitto vetoaakin valtioneuvostoon, jotta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsiensuojelun rahoitus turvattaisiin jo lähivuosina.
LISÄTIEDOT: Etelä-Suomen metsävastaava Harri Hölttä, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040-722 9224