18.6.2001
Tuhannet suomalaiset vetosivat toukokuun lopussa ja kesäkuun ensimmäisinä viikkoina kotikuntaansa kirjastomäärärahojen nostamiseksi. Eri puolilla maata kuntien päättäjille luovutettiin kuntalaisten allekirjoittamia kansalaisadresseja, joissa toivottiin kunnan nostavan kirjaston resurssit kuntalaisten tarpeita ja kirjaston käyttöastetta vastaavalle tasolle. Esimerkiksi Rovaniemellä adressin allekirjoitti yli 830 kaupunkilaista.
Kansalaisadressi on osa kampanjaa, jolla eri alojen kansalaisjärjestöt haluavat nostaa kirjastolaitoksen arvostusta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäjänä. Kirjojen, lehtien, videoiden ja tietotekniikan yhteiskäyttö kirjastossa vähentää kansalaisten tarvetta ostaa näitä hyödykkeitä itselleen. Näin kirjastopalvelut vähentävätluonnonvarojen kulutusta, tuotannon ja kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja jätteiden määrää. Yhteiskäyttö tuo tietoresurssit ja uuden teknologian kaikkien kansalaisryhmien ulottuville ja edistää näin kuntalaisten välistä tasa-arvoa ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kirjastopalveluja käyttävätkin kaikki sosiaaliset ryhmät, ja kirjasto on suosituin verovaroin tuotettu kunnallinen palvelu.
Kirjastojen määrärahoja on kuitenkin supistettu kunnissa jatkuvasti 1990-luvun alusta lähtien. Kirjaston rahoitus on keskimäärin enää 0,8 prosenttia kunnan budjetista. Samaan aikaan kirjastokäynnit ja lainamäärät ovat nousseet, tiedon määrä ja julkaisumuodot ovat lisääntyneet ja kirjastojen palveluita on laajennettu mm. tietotekniikkaan.
Aiemmin keväällä kansalaisjärjestöjen kestävän kuluttamisen verkosto, Kierrätysliike, vetosi kulttuuriministeri Suvi Lindéniin ja Suomen Kuntaliittoon kirjastojen rahoituksen nostamiseksi. Kierrätysliikkeeseen kuuluu noin kaksikymmentä kuluttaja-, ympäristö-, harrastus- ja asukasjärjestöä.
LISÄTIEDOT
- taustoista: www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/
- mallialoite: www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/kirjastoaloite.htm