21.9.2001
Itämeren rehevöitymiskehityksen torjumiseksi tarvitaan lisäpanostusta. Tähänastiset tulokset maatalouden hajakuormituksen vähentämisessä ovat olleet vaatimattomia ja paljon alle odotusten. Itämerityöryhmän mietinnöstä Itämeren suojeluohjelmaksi antamassan lausunnossa Luonnonsuojeluliitto painottaa, että lisärahoitus maatalouden ympäristötukeen on keskeinen rehevöitymistä torjuva toimi.
Luonnonsuojeluliitto pitää erityisen tärkeänä, että maatalouden ympäristötukeen suunnattu 180 miljoonan markan suuruinen tasokorotus saadaan viipymättä valtion talousarvioon ja että suojavyöhyke- ja kosteikkosopimuksia sekä muita toimia viedään tämän jälkeen pikaisesti käytäntöön. Suojavyöhykkeet ja kosteikot monipuolistavat maatalousalueiden elinympäristöjä ja lisäävät siten myös luonnon monimuotoisuutta.
Rehevöitymiselle herkimmillä alueilla, kuten Suomenlahdella ja Saaristomerellä on varauduttava jo lähivuosina esitettyjä laajempiinkin toimiin, jos tutkimuksissa todetaan alueiden tilan yhä heikkenevän. Varsinkin Suomenlahdella meren voimakas sisäinen kuormitus voi edellyttää ulkoisen kuormituksen todella radikaalia vähentämistä. Itämeren ekosysteemissä typpi on usein tuotantoa rajoittava minimitekijä. Typen poisto, jossa ei vielä kovin pitkälle ole edetty, on siten ensiarvoisen tärkeää nimenomaan suoraan mereen suuntautuvasta kuormituksesta.
Luonnonsuojeluliiton mielestä myös metsätaloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta on tarvittaessa voitava rajoittaa esimerkiksi kunnostusojitussuoritteita laskemalla. Tässäkin suhteessa Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueet saattavat edellyttää muuta maata tiukempaa säätelyä.
Selvästi merkittävimmät Itämeren ravinnelähteet ovat Pietari ja maatalouden hajapäästöt. Pietarin lounaisen puhdistamon rahoituspaketti näyttää nyt varmistuneen. Suomen etu onkin kaikin tavoin kiirehtiä ja valvoa Pietarin puhdistamohankkeen toteuttamista.
LISÄTIEDOT: pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. (09) 228 08 208