23.7.2001
Bonnin ilmastokokous päätyi lopulta kompromissiin
Ministerit pääsivät läpi yön jatkuneiden vaikeiden neuvottelujen jälkeen aamulla sopuun YK:n ilmastokokouksessa Kioton pöytäkirjan käytännön toteutuksesta. Valtioiden edustajat hyväksyivät lopulta kokouksen puheenjohtajan Jan Pronkin tekemän kompromissiesityksen.
Vaikeimmaksi kiistakysymykseksi yön synkkinä tunteina osoittautui sopimuksen noudattamisen valvonta eli sopimusslangilla compliance. Etenkin Japani ja Venäjä vierastivat laillisesti sitovia sanktioita Kioton pöytäkirjan tavoitteiden rikkomisesta. Sopu syntyi kuitenkin lopulta, kun Japanille myönnettin erivapauksia sopimuksen noudattamisesta.
"On ilahduttavaa, että valtiot pääsivät vuosien kiistelyn jälkeen sopuun Kioton pöytäkirjan toteutuksesta. Nyt ne voivat alkaa pöytäkirjan ratifioinnin. Vihdoin päästään sanoista tekoihin: todella vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä", toteaa Sami Wilkman Suomen WWF:stä.
Kompromissiesityksessä tarjotaan ratkaisu kolmeen neuvotteluja jo vuosia hiertäneeseen kiistakysymykseen: nieluihin, kehitysmaarahoitukseen ja joustomekanismeihin.
Ympäristöjärjestöjen mielestä hyvää
esityksessä on:
- monet valtiot ovat sitoutuneet lisäämään
kehitysmaarahoitusta, ja rahoituksen riittävyys arvioidaan
vuosittain
- esitys tunnustaa tarpeen kaventaa teollisuus- ja kehitysmaiden
välisiä päästöeroja
- hiilinielujen käytölle kotimaassa ja joustomekanismeissa
on asetettu määrällinen yläraja
- puhtaan kehityksen mekanismissa (Clean Development Mechanism,
CDM) hiilinielujen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset
on jossain määrin otettu huomioon
- joustomekanismeille luodaan raportointi- ja todentamisjärjestelmä,
jotta taataan todellisten ja kestävien päästövähennysten
syntyminen
- ydinvoima on suljettu pois joustomekanismeista
- pääpaino joustomekanismeissa pyritään antamaan
pienille uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta
lisääville hankkeille
Esityksen puutteita ovat mm.:
- kehitysmaarahoitus on poliittisten sitoumusten varassa. Vapaaehtoisuus
ei valitettavasti riitä.
- hiilinielujen runsas käyttö laskee teollisuusmaiden
päästövähennystavoitteen 5,2 prosentista noin
1,8 prosenttiin
- joustomekanismien käytölle ei aseteta selkeää
kattoa, vaan niiden todetaan vain täydentävän kotimaisia
toimenpiteitä
- nielut on sisällytetty CDM:ään. Pelättävissä
on, että teollisuusmaat pakoilevat päästövähennyksiä
kotimaassa rahoittamalla ympäristölle ja paikallisille
ihmisille haitallisia valtavia plantaasi-istutuksia kehitysmaissa.
- ympäristövaikutusten arvioinnista ja julkisesta osallistumisesta
ei ole riittävää mainintaa
- sopimuksen noudattamisen valvonnasta päättäminen
lykättiin ensimmäiseen osapuolikokoukseen Kioton pöytäkirjan
voimaanastumisen jälkeen.
"Nyt on otettu vasta ensimmäiset haparoivat askeleet ilmastonsuojelun pitkällä tiellä. Maailmanlaajuisia päästöjä on vähennettävä tulevina vuosikymmeninä 2/3 vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kioton pöytäkirja on täysin riittämätön ja puutteellinen, mutta työ on aloitettava jostain", muistuttaa Maan ystävien Oras Tynkkynen.
"Pöytäkirja sisältää koko joukon ympäristöuskottavuutta heikentäviä porsaanreikiä, joilla vastentahtoisia maita (mm. Australiaa, Kanadaa ja Japania) houkuteltiin mukaan sopimukseen. Ympäristöjärjestöt tulevat vahtimaan hyvin tarkkaan, että valtiot todella alkavat vähentää päästöjä ja se tehdään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla", lisää Simo Kyllönen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
LISÄTIEDOT Bonnista:
- Simo Kyllönen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050-343
6049
- Oras Tynkkynen, Maan ystävät, puh. 040-588 2594
- Sami Wilkman, Suomen WWF, puh. 0400-849 477
- Theo Kurten, Luonto-Liitto, puh. 050-526 0123