17.1.2000
Luonnonsuojeluliitto on huolestunut ilman asianmukaisia lupia ja ilmoituksia tehdyistä veneväylien ruoppauksista ja mökkirantojen syventämisistä. Liitto esittää, että Suomen Kuntaliitto yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa laatisi kunnille ohjeet siitä, kuinka vesistöjen ruoppauksiin ja vesikasvien niittoon pitää suhtautua.
Ohjeistuksessa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisia hankkeita koskee ilmoitusvelvollisuus, milloin lupakynnys ylittyy, millaisia ohjeita ja määräyksiä kunnan ja valtion ympäristöviranomaiset voivat hankkeesta antaa jne.
Ruoppausten luvanvaraisuudesta päättäminen kuuluu kunnan ympäristöviranomaiselle. Suurinta osaa ruoppaushankkeista koskee ainoastaan ilmoitusvelvollisuus. Ilmoituksen perusteella kunnan ympäristöviranomainen voi antaa ruoppausta koskevia ohjeita tai todeta kyseessä olevan niin laajamittaisen hankkeen, että siihen tarvitaan vesilain mukainen lupa. Ilmoitusvelvollisuutta laiminlyödään yleisesti. Kunnissa menettelytavat ovat hyvin epäyhtenäisiä. Osassa kunnista on kaikkiin rantakiinteistöihin lähetetty asiaa koskevat toimintaohjeet, kun taas toisissa kunnissa asiaan ei ole kiinnitetty mitään huomiota.
Rehevöityneiden järvien ja merenlahtien kunnostaminen on käytännössä useimmiten ruoppausta ja vesikasvien niittämistä. Myös rakentaminen matalille rannoille ja lahtiin on merkittävä syy näihin toimenpiteisiin.
Lain perusteella vain hyvin vähäisiä toimenpiteitä - käytännössä pienen oman laituri- ja uimapaikan alueella - voidaan tehdä ilman lupaa ja ilmoitusvelvollisuutta. Kuitenkin tulkinta on löystynyt niin, että useiden satojen metrien veneväylien ruoppauksia ja hehtaarien laajuisia mökkirantojen syventämisiä on toteutettu ilman lupia ja ilmoituksia. Kaikkiaan Suomen meri- ja sisävesialueilla tehdään vuosittain tuhansia tällaisia rannan muotoiluhankkeita. Niiden yhteisvaikutus rantaviivan luonnontilaan ja vesistöjen luontaiseen kehitykseen on jo monilla alueilla suuri.
Ruoppaukset muuttavat veden virtausolosuhteita, saavat aikaan ravinteiden kulkeutumista ja voivat vahingoittaa mm. kalojen ja kasvien elinolosuhteita. Vesikasvien niitto väärään aikaan ja väärällä tavalla toteutettuna voi puolestaan tuhota lintujen pesintä- ja ruokailualueita sekä hävittää kalojen kutualueita ja harvinaisten ja uhanalaisten kasvien kasvupaikkoja.
LISÄTIEDOT: pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. (09) 228 08 208