2.3.2000
Luonnonsuojeluliitto kannattaa kansallispuiston perustamista Repoveden alueelle ja kansallispuiston laajentamista valtioneuvoston Natura 2000 -rajauksen mukaiseksi. Lakialoite Repoveden kansallispuiston perustamiseksi on parhaillaan eduskunnan ympäristövaliokunnan käsittelyssä.
Maan hallitus on osana Kansallista metsäohjelmaa päättänyt kehittää metsien suojelutilannetta Etelä-Suomessa. Luonnonsuojeluliiton mielestä Repoveden alueen perustaminen kansallispuistoksi tukisi erinomaisesti tätä tavoitetta ja nimenomaan seudulla, missä muita mahdollisia metsien suojelukohteita on vähän.
Luontonsa monipuolisuuden ja vaihtelevien maisemiensa puolesta Repoveden alue Pohjois-Kymenlaaksossa soveltuu hyvin täydentämään Etelä-Suomen puutteellista suojelualueverkostoa. Repoveden merkitys on tunnustettu laajemmaltikin: alueelta on merkitty rantojensuojeluohjelmaan 4 000 hehtaarin laajuinen kohde, mikä sittemmin on liitetty myös EU:n Natura 2000 -ohjelmaan. Natura-kohteena aluetta koskevat jo tietyt suojeluvelvoitteet.
Repoveden alueen maanomistusolot ovat Etelä-Suomen olosuhteet huomioon ottaen poikkeuksellisen edulliset kansallispuiston perustamiselle. Valtiolle on jo hankittu vajaat 1 000 ha ja loput Natura-rajauksen sisäpuolella sijaitsevat maat jakaantuvat muutamille yhtiöille, suurimpana UPM-Kymmene Oy. Yhtiöiden kanssa on huomattavasti helpompi neuvotella esim. maanvaihdoista kuin yksittäisten henkilöomistajien kanssa. Osa valtion omistamasta maasta toimii Pahkajärven ampuma-alueen varoalueena. Kansallispuistoon kuuluvana se voisi muodostaa puiston rajoitusosan, jossa liikkuminen olisi pääsääntöisesti kielletty. Tällaisia rajoitusosia on monissa muissakin kansallispuistoissa.
Kuntien toimesta Repoveden alueelle on jo tehty monia retkeilyä ja matkailua palvelevia rakenteita. Nämä olisivat heti perustettavan kansallispuiston käytössä, jolloin Metsähallituksen suojelualueiden hoitoon tarvittavia varoja ei kuluisi ensi vaiheessa kovin paljon. Pitemmällä aikavälillä Repoveden alueen merkitys matkailu- ja retkeilykohteena olisi myös työpaikkojen syntymisen kannalta edullisempaa kuin alueen metsien hyödyntäminen normaalisssa talouskäytössä.
LISÄTIEDOT:
- pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. (09) 228 08 208
- Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Lassi Kujala, puh. 0400-156 696
- Etelä-Suomen metsät -projektivastaava Harri Hölttä, puh. (09) 228 08 226