1.3.2000
Espoon ympäristölautakunta uskaltautui tekemään taajamavesien suojelun uutta historiaa valittaessaan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä antaa lupa siirtää Espoon Leppävaarassa sijaitsevaa Monikonpuroa. Valitus johti Vaasan hallinto-oikeuden määräykseen pysäyttää käynnissä olevat rakennushankeet purolla, kunnes vesioikeuden tekemä päätös saadaan käsiteltyä uudelleen puron tulevaisuus paremmin huomioonottaen.
Espoon tekninen lautakunta ja rakennuttajat katsovat ympäristölautakunnan hankkeen olevan "haitan tekoa", vaikka ympäristölautakunta on lähinnä huolehtinut siitä, että vesilakia ei rikota.
Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Espoon Monikonpuro on tyyppiesimerkki suomalaisen rakentamisen ja yhdyskunnan kehittämisen tyylistä, missä luonnonvesiä ja pohjavesiä ei oteta huomioon, eikä millään tavoin vähennetä tai ennalta ehkäistä rakentamisen aiheuttamaa liettävää, rehevöittävää ja haitallista kuormitusta alapuolisissa vesissä. Pienvesiä on peitetty ja siirretty vesioikeuden luvin ja ilmankin lupia miten sattuu. Pienvesiä ja rantavesiä pilataan edelleenkin johtamalla haitallisia hulevesiä täysin käsittelemättä suoraan vesistöön. Alueen Leppäviidan "ekokorttelissa" on suunniteltu pihanurmille laskeutusaltaat sadevesille - täysin alimitoitettuna. Leppäviidan tyylinen suunnittelu jonka väitetään olevan ekosuunnittelua, vetää ekosuunnittelun käsitteen lokaan.
Toivottavasti Monikonpuron opetuksen jälkeen rakennushankkeitakin alettaisiin katsoa uudella silmällä: ne rasittavat vesistöjä siinä missä maatalous ja jätevedetkin, vain hieman eri tavalla. Rakennushankkeen vaikutus vesistöön tulisi aina arvioida samalla tavoin kuin minkä tahansa ilmoitusvelvollisen hankkeen vaikutus. Etenkin rakentamisen vesistövaikutuksia arvioitaessa tulisi koko valuma-alue ottaa huomioon, koska rakentaminen järkyttää varsin suuresti hydrologista tasapainoa ja lisää kiintoaineen huuhtoutumista.
Myös Monikonpuron valuma-alueella tapahtuvaa toimintaa pitäisi katsoa kokonaisuutena ja vesioikeushakemuksia esimerkiksi Leppävaaran rakentamiseen liittyen tulisi käsitellä siten, että myös yläpuolisen valuma-alueen suunnitellut yli kilometrin pituisen ojitukset ja tuleva rakentaminen otettaisiin huomioon lupakäsittelyssä.
LISÄTIEDOT: Taimeninstituutin puheenjohtaja, iktyonomi Henrik Kettunen, puh. (09) 492 640 tai 050-5949