28.1.2000 (Lyhennelmä esitelmästä Luonnonsuojeluliiton meluseminaarissa.)
FM Yury (Juri) Shtyrov & PsT Teija Kujala
Helsingin yliopisto, psykologian laitos
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
Voimakkaalla taustahälyllä on todettu olevan hyvin monenlaisia vaikutuksia paitsi ihmisen hyvinvointiin myös terveyteen. Pitkäaikaisen taustahälyn on raportoitu aiheuttavan mm. väsymystä, stressiä ja jopa muutoksia ihmisen immuunijärjestelmään. Voimakkaan melun aiheuttamien muutosten tutkimus on tähän mennessä kohdistunut lähinnä korvan rakenteisiin keskushermoston jäätyä vähemmälle huomiolle.
Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessamme selvitetään millaisia vaikutuksia taustahälyllä on samanaikaiseen äänten havaintoon sekä miten pitkäaikainen altistuminen taustahälylle vaikuttaa kuulojärjestelmään ja aivojen toimintaan. Tutkimuksissa käytetään moderneja ja tutkittaville turvallisia aivotutkimusmenetelmiä, joilla mitataan aivosolupopulaatioiden aktivoitumista ääniärsykkeiden vaikutuksesta erilaisissa tehtävätilanteissa. Aivotoiminnan synnyttämiä sähkö- ja magneettikenttiä mitataan elektroenkefalografiaan (EEG) ja magnetoenkefalografiaan (MEG) perustuvilla menetelmillä. Jälkimmäisellä voidaan paikantaa aktivaatiolähteet tarkemmin, edellisellä taas nähdään aktivaatiolähteitä monipuolisemmin.
MEG-tutkimuksemme osoittavat, että taustahälyllä on huomattava vaikutus äänteiden käsittelyyn aivoissa. Normaalisti vasen, "kielellinen" aivopuolisko käsittelee pääasiassa puheäänteitä. Taustahälyn aikana tilanne kuitenkin tutkimustemme mukaan muuttuu: vasemman aivopuoliskon osuus äänteiden käsittelyssä vähenee hieman, kun taas oikean kasvaa.
Uusimmassa tutkimuksessamme selvitimme pitkäaikaisen taustahälyn vaikutusta aivotoimintoihin. Vertasimme äänten käsittelyä aivoissa pitkään työpaikallaan melulle altistuneilla ja vertailukoehenkilöillä, jotka työskentelevät hiljaisissa työolosuhteissa. Varmistimme, ettei koehenkilöillä ollut kuulovaurioita. Tutkimme EEG-mittauksissa sitä, miten koehenkilöiden kuulojärjestelmä erottelee puheärsykkeitä ja yllättäviä uusia ääniä. Tutkimus osoitti, että melulle altistuneiden vasen aivopuolisko ei erottele puheäänteitä yhtä tehokkaasti kuin melulle altistumattomien. Toinen keskeinen löytö oli se, että melulle altistuneet reagoivat herkemmin kuin sille altistumattomat yllättäville äänille sekä hiljaisuudessa että taustahälyn aikana.
Tutkimustemme mukaan taustahäly muuttaa perustavanlaatuisesti kuulojärjestelmän toimintaa sekä hetkellisesti että pysyvämmin silloin, kun sille on altistuttu pitkällä aikavälillä. Tulos korostaa sen merkitystä, että meluhaittoja tutkittaisiin aikaisempaa perusteellisemmin. Tuloksia olisi myös tärkeää pitkällä tähtäimellä soveltaa työterveyshuoltoon.