28.1.2000 (Lyhennelmä meluseminaarissa pidetystä esitelmästä)
Kuopion yliopisto
Melulaboratorio
FT Erkki Björk
Melu on yksi merkittävimmistä ympäristötekijöistä. Se tulisi huomioida kaikkien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nykyisin yleisesti käytössä olevat melun vaikutusten arviointitavat ovat liian yksinkertaisia ja usein puutteellisin tiedoin toteutettuja. Tästä on ollut seurauksena ristiriitoja kansalaisten ja viranomaisten välillä.
Melun ympäristövaikutusten arvioinnin tulee perustua edustavaan ja luotettavaan tietoon melulähteistä, melun leviämisestä ympäristössä, melulle altistuvista ihmisistä ja eläimistä ja melun vaikutuksista. Huomattaviakin puutteita esiintyy viranomaisten tiedoissa arviointiprosessin kaikilla osa-alueilla. Tässä esitelmässä tarkastelen arviointiprosessin eri osa-alueiden keskeisiä periaatteita ja ongelmakohtia.
Melun lähteet
Arviointiprosessia varten tarvitaan tietoa toiminnan aiheuttamista melupäästöistä, niiden määrästä ja laadusta sekä ajallisesta vaihtelusta. Edustavien ja luotettavien melupäästötietojen mittaamista varten on olemassa kansainvälisiä standardeja. Ongelmana on usein se, että mittauksia ei ole tehty riittävässä määrin, asiaankuuluvissa olosuhteissa ja kaikista hankkeeseen liittyvistä melupäästöistä.
Melun leviäminen
Melun ympäristövaikutusten arviointi perustuu useimmiten
laskentamalleihin, joilla melupäästötiedoista lähtien
huomioiden melun vaimenemiseen vaikuttavat seikat lasketaan melutasot
ympäristössä. Melun vaimenemiseen vaikuttavat seikat
riippuvat sääolosuhteista ja ympäristön akustisista
ominaisuuksista. Olosuhteiden huomioinnissa esiintyy pahimmat
puutteet. Esimerkiksi Suomen vesistörikkaissa
olosuhteissa usein esiintyviä erittäin vähän
ääntä vaimentavia olosuhteita ei kansainvälisissä
malleissa ole lainkaan huomioitu. Julkisivun ääneneristävyyden
mittaus- ja arviointimenetelmiin on tulossa kaivatut kansainväliset
standardit.
Melulle altistuminen
Ennen kuin voidaan arvioida melun vaikutuksia, on tiedettävä
melulle altistuvien ihmisten määrä ja laatu. Eri
paikoissa eri aikoina oleskelee erilaisia määriä
ihmisiä tekemässä erilaisia asioita. Eri asiayhteyksissä
ihmiset kokevat melun eri tavalla. Eri asiayhteyksissä melun
ominaisuudet vaikuttavat eri tavalla. On siis tärkeää,
miten
melulle altistuminen kuvataan.
Melun vaikutukset
Melu voi vaikuttaa ihmiseen haitallisesti monella tavalla. Kuulo voi vaurioitua, uni häiriintyä, viestintä vaikeutua, hermosto kiihottua ja keskittäytyminen vaikeutua. Melu lisää jokapäiväisistä askareista suoriutumiseksi tarvittavia ponnisteluja. Se on siis yksi merkittävä stressitekijä.
Ympäristömelun suhteen melun spesifiset haittavaikutukset koetaan yleisenä melun häiritsevyytenä. Melun häiritsevyys ei ole yksinomaan riippuvainen melun määrällisistä ominaisuuksista. Etenkin suhteellisen alhaisilla ympäristömelulle tyypillisillä melutasoilla sekä melun että altistujan yksilölliset laadulliset ominaisuudet ovat usein ratkaisevia. Psykososiaaliset seikat ovat tärkeitä. Viranomaisten antamia ohjearvoja ei tule orjallisesti soveltaa.
LISÄTIEDOT: FT Erkki
Björk, Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden
laitos
e-mail: Erkki.Bjork@uku.fi, fax (017) 163 230, puh. (017) 163
224