19.9.2000 klo 9.00
Luonto-Liitto ry
Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseura ry
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK)
Taimeninstituutti ry (TI)
Suomessa on useita satoja alkuperäisestä käytöstä poistettuja ja jo osin ränsistyneitä voimalaitos-patoja. Niiden palauttamista vesivoiman tuotantoon havitellaan mm. valtioneuvoston uusiutuvien energianmuotojen kehittämisohjelmassa. Samaan aikaan kalatalous- ja ympäristöviranomaiset ovat niukoin resurssein purkaneet patoja ja palauttaneet koskia luonto- ja kalastusmatkailun käyttöön.
Kalastus- ja ympäristöjärjestöjen mielestä vesiluonnon hyödyntämisessä tulisi kalatalousarvot ottaa paljon nykyistä paremmin huomioon, eikä ainakaan rakentaa uusia vesivoimalaitoksia tärkeiden vaelluskalareittien tulpaksi.
Koskien kalataloudellinen kunnostaminen ja hyödyntäminen luontomatkailussa tuottaa yleensä paikkakunnalle tuntuvasti suuremman hyödyn kuin koskien valjastaminen vesivoiman tuotantoon.
Kalataloudelliset kunnostukset ovat kuitenkin edenneet Suomessa hyvin hitaasti, koska määrärahat kunnostuksia varten ovat tarpeeseen nähden mitättömät. Vuosittain kunnostuksiin käytetään noin 3,5 miljoonaa markkaa, kun kunnostustarve edellyttäisi vähintään viisinkertaista taloudellista panosta.
Vähintäänkin kyseenalaista on, että Maa- ja metsätalousministeriö on ollut vähentämässä koskien kunnostusmäärärahoja samalla kun vesivoiman tukiaisia ollaan lisäämässä. Järjestöjen mielestä suuntaus on huolestuttava, sillä se ei palvele tarkoituksenmukaisesti paikallisia taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita.
Virtavesien kalataloudellisen potentiaalin sivuuttaminen ja vesivoiman yksipuolinen edistäminen ei ole kestävän kehityksen hengen mukaista, vaan haittaa ratkaisevasti luontaisten lohikalakantojen ja kalastusmatkailun elpymistä.
Järvilohen luonnonkannat ovat Suomesta hävinneet lähes sukupuuttoon. Kaakkoisrajamme yli Laatokkaan laskevassa Kokkolan- eli Hiitolanjoessa on kuitenkin vahva ja elinvoimainen järvilohikanta. Se onkin yksi tärkeimmistä Laatokan lohen kutujoista mutta vain Venäjän puolella.
Suomen puolella vaelluskalojen kulun salpaavat kuitenkin kolme pientä ja vanhaa vesivoimalaa. Nykyään ne tuottavat sähköä vain noin puolen miljoonan markan arvosta vuodessa ja ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän.
Voimaloiden saneeraukseen kaavaillaan yhteiskunnan miljoonatukea. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin ostaa voimalat kokonaan pois käytöstä. Silloin voimalakosket voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan ja jatkuvasti suosiotaan lisäävän luonto- ja kalastusmatkailun käyttöön. Näin Etelä-Suomeen saataisiin uusi erinomainen lohi- ja taimenjoki.
LISÄTIEDOT:
- SVK:n puheenjohtaja, professori Hannu Lehtonen, puh. (09) 708
58468 tai 050-5938237
- TI:n iktyonomi Henrik Kettunen, puh. 050-5949725.
- Hiitolanjoki-asioista: Veijo Vilska, puh. (05) 483 275