Kansainvälinen huomio kohdistuu Suomeen

Ilmastoneuvottelut Kioton pöytäkirjan soveltamisesta päättyivät tänään perjantaina Bonnissa ilman edistystä. Ympäristöjärjestöjä huolestuttaa, että marraskuussa Haagissa pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa päädytään tekemään ilmaston kannalta erittäin heikko sopimus.

Euroopan ympäristöjärjestöjen ilmastoverkosto Climate Network Europe (CNE), kansainvälinen Maan ystävät ja Greenpeace International ovat lähettäneet kirjeen Suomen Kioto-ministerityöryhmälle sekä pääministeri Paavo Lipposelle ilmaistakseen huolensa Suomen suhtautumisesta puhtaan kehityksen mekanismiin (Clean Development Mechanism, CDM) sekä nieluihin. Myös Euroopan tuuli- ja aurinkoenergiayhdistykset, European Wind Energy Association (EWEA) ja European Photovoltaic Industry Association (EPIA), ovat lähettäneet kirjeen EU:n ympäristö- ja energiaministereille osoittaakseen huolensa uusiutuvien energialähteiden heikosta asemasta CDM:ssä.

Ilmastopolitiikan perinteinen edelläkävijä, Euroopan unioni, ei ole pystynyt muodostamaan kantaa ydinvoiman käytostä CDM:ssä. Brysselissä toukokuussa käydyissä virkamiesneuvotteluissa Iso-Britannia, Ranska, Espanja ja Suomi eivät kannattaneet Irlannin ehdotusta ydinvoiman sulkemisesta CDM:n ulkopuolelle. Ydinvoiman sisällyttäminen heikentäisi voimakkaasti panostusta uusiutuviin energialähteisiin sekä loisi jälleen yhden uuden maailmanlaajuisen tukijärjestelmän ydinvoimalle.

Ilmastopolitiikka on jäänyt epämääräisten kansallisten etujen varjoon. Suomen ei tule sekoittaa kotimaista ydinvoimaa ja puhtaan kehityksen mekanismia toisiinsa. Tämä uhraisi Kioton pöytäkirjan ympäristöpoliittisen uskottavuuden. CDM:n rajaaminen uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön olisi Suomelle taloudellisesti edullista, koska suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista juuri näillä aloilla.

Toinen ongelmakohta ilmastoneuvotteluissa ovat hiilinielut. Nykyisillä laskentatavoilla metsät saattavat kiristää hieman Suomen päästötavoitetta. Suomen nielutyöryhmä esitti keväällä laskentatapaa, joka ottaisi huomioon osan metsiin kertyvän puuston hiilimäärästä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) nykyisen laskentatavan Suomelle aiheuttama haitta olisi pieni, mutta sen torjumisesta olisi merkittäviä maailmanlaajuisia seurauksia: todelliset päästövähennykset vesittyisivät. Nielujen laaja hyödyntäminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön kasvun, sillä päästövähennykset voitaisiin saada aikaan lähes pelkillä nieluilla.

Greenpeace, Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto tukevat Suomen kantaa, jonka mukaan tärkein päästövähennyskeino on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jotta Kioton pöytäkirja edistäisi energiantuotannon päästöjen vähentämistä, Suomen ei pidä vaatia edellä mainitun tapaista nielujen käyttöä, sillä laskenta on kansainvälisesti hyvin epävarmaa ja sovitut päästötavoitteet pieniä suhteessa mahdollisiin nielumääriin. Suomen on niin ikään kannatettava nielujen sulkemista CDM:n ulkopuolelle.

LISÄTIEDOT Bonnissa:
- Harri Lammi, harri.lammi@uta.fi, puh. 050-383 1822
LISÄTIEDOT Suomessa:
- Sami Wilkman, Greenpeace Pohjola, puh. 0400-849 477, sami.wilkman@nordic.greenpeace.org
- Johanna Kojola, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 09-2280 8225, kojola@sll.fi

HAKEMISTO