5.10.2000 klo 15.30
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu jäsenjärjestöineen kiinnittävät huomiota hiljaisuuteen uhanalaisena arvona Hiljan päivänä, sunnuntaina 8.10. Järjestöt vetovat kaikkiin kansalaisiin, jotta he Hiljan päivänä välttäisivät kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden käyttämistä. Päivää voisi viettää vaikkapa patikoimalla lähiluontoon etsimään hiljaisuutta.
Toipuakseen melun aiheuttamasta stressistä ihminen tarvitsee hiljaisuutta, rauhaa ja henkisen latautumisen paikan. Luonnossa ihmisen sielu ja mieli lepäävät. Hiljaisuus on tärkeä matkailuvaltti jo nyt, ja sen merkitys tulevaisuudessa korostuu edelleen.
Hiljaisuus ja luonnonrauha ovat varsinkin Etelä-Suomessa harvinaisia. Monissa Euroopan maissa on jo liian myöhäistä etsiä paikkoja, joihin ei kuulu ihmisten aiheuttama melu. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu ovat tehneet viranomaisille aloitteen hiljaisten alueiden kartoittamiseksi Etelä-Suomessa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä säilyttää hiljaisina tulevaisuudessakin.
Etelä-Ruotsissa tielaitos on kahden kunnan alueella tehnyt koetutkimuksen, jossa löydettiin vain neljä hiljaista aluetta, joissa ihmisen aiheuttama melu ei noussut keskimäärin yli 30 desibelin!
EU:n komissio on valmistellut ympäristömelun hallintaa säätelevän puitedirektiivin, joka on parhaillaan jäsenmaiden kommentoitavana. Direktiivin tarkoituksena on suojella EU:n kansalaisia lähiympäristössä ilmeneviltä meluhaitoilta, joita esim. liikenne ja muut mekaaniset melulähteet aiheuttavat. Ehdotus käsittää myös maaseudulla harjoitettavan meluntorjunnan ja suhteellisen vähämeluisten alueiden suojelun.
Ympäristömelu on merkittävä ongelma ympäristövaikutustensa
vuoksi. Melu vaikuttaa ihmisen terveyteen: se vaurioittaa kuuloa
sekä häiritsee unta ja verenkiertoelimistön toimintaa.
Krooninen melu myös heikentää lasten
oppimiskykyä. Melu alentaa merkittävästi ympäristön
viihtyisyyttä, häiritsee ihmisiä ja vaikeuttaa
kommunikaatiota.
Melu aiheuttaa myös laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia.
Vahigot näkyvät mm. asuntojen hinnan laskuna, kohonneina
terveydenhuoltokustannuksina ja menetetyistä työpäivistä
aiheutuvina kustannuksina.
Melu vaikuttaa myös linnustoon. Tutkimusten mukaan lintujen pesintämenestys heikkenee ja lisääntyminen vaikeutuu melun vuoksi. Eri lajien välillä on suuria eroja. Suurimmasta osasta suomalaisia lajeja ei ole mitään tietoa.
Tärkein ympäristömelun lähde on liikenne. Muita tyypillisiä melulähteitä ovat teollisuus, rakentaminen ja erilaiset vapaa-ajan toiminnot kuten ampuma- ja moottoriurheiluradat sekä puutarhatyökoneet. Suomessa noin 1.5 miljoonaa ihmistä altistuu melulle päivittäin (meluohjearvot ylittävät asuinalueilla 55 desibeliä).
LISÄTIEDOT:
- järjestöpäällikkö Tarja Ketola, puh.
(09) 228 08 211 tai 040-527 5212, email: tarja.ketola@sll.fi
- FT, melulaboratorion johtaja Erkki Björk, Kuopion yliopisto,
Ympäristötieteiden laitos, puh. (017) 163 224 tai 050-341
4794 (melun mittaus- ja arviointimenetelmät, melun ympäristövaikutukset)
LÄHTEET:
- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristömelun
arvioinnista ja hallinnasta. Euroopan yhteisöjen komissio.
Bryssel 26.7.2000, COM (2000) 468 lopullinen. 2000/0194 (COD).
- Survo, Kyösti ja Hänninen, Otto (1998): Altistuminen
ympäristömelulle Suomessa. Esiselvitys. Suomen Ympäristö
241, teema: ympäristönsuojelu.
- Luennot Suomen luonnonsuojeluliiton meluseminaarissa 28.1.2000.
Lyhennelmät luennoista http://arkisto.sll.fi/melu/
Björk, Erkki: Melun ympäristövaikutusten arviointi.
Elvhammar, Hans: Environmental noise effects in residential and
recreational areas.
Shtyrov, Yuri: Effects of noise on auditory perception in the
human brain.
Yrjölä, Rauno: Melun vaikutukset luontoon.