18.8.2000
Avomerikalastuksessa ajoverkkojen saaliiksi joutuu kalojen lisäksi myös lintuja ja merinisäkkäitä. Itämerellä ajoverkot pyytävät erityisesti etelänkiisloja.
Vuosina 19121998 Itämerellä rengastettiin 43 000 etelänkiislaa. Näistä 2500 kuoli kalanpyydyksiin. Kalastus onkin vakavampi uhka merilinnuille kuin öljyonnettomuudet.
Suomen ensimmäinen etelänkiislayhdyskunta asettui vuonna 1956 Pernajan Aspskärille. Laji on uhanalainen. Tuoreessa uhanalaisselvityksessä etelänkiisla luetaan uhanalaisuusluokkaan vaarantuneet. Etelänkiislan Suomen esiintymä on varsin erillinen, ja kannan koon perusteella laji sijoittuisikin erittäin uhanalaisiin. Suomen pieni etelänkiislakanta saa kuitenkin täydennystä muun Itämeren kannasta.
Etelänkiisla on lintuvuorien lintu, jota Itämerellä pesii 45 000 paria. Itämeren suurin, noin 10 000 parin yhdyskunta on Ruotsin Stora Karlsön ja Lilla Karlsön lintupahdoilla Gotlannin länsipuolella.
Ajoverkkoihin jää myös hylkeitä ja pyöriäisiä. Onkin syytä epäillä, että Itämeren alueella taantuneen pyöriäisen harvinaisuus Suomen rannikkovesillä johtuu juuri mittavasta ajoverkkokalastuksesta.
Lohenkalastuksessa sallittu aluskohtainen ajoverkon pituus
on 21 kilometriä. Itämerellä lohta kalastaa yli
300 alusta. Joka päivä Itämereen voidaan laskea
ajoverkkoja 6 300 kilometrin pituudelta.
LISÄTIEDOT:
- Olsson, O., Nilsson, T. & Fransson, T. 2000: Long-term study of mortality in the common guillemot in the Baltic Sea. Analysis of 80 years of ringing data. Swedish Environmental Protection Agency. Stockholm.
- kansainvälisten asiain päällikö Johanna Kojola, puh. (09) 228 08 225 tai 050-572 67 93, fax (09) 228 08 200, sähköposti: kojola@sll.fi