5.9.2000
Luonnonsuojeluliitto on koostanut tilaston vuosien 1998 ja 1999 Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkityn sähkön myyntimääristä.
Vuonna 1998, jolloin ekoenergiamerkintä otettiin käyttöön 1. päivänä syyskuuta, kokonaismyynti oli vajaat 5 gigawattituntia (noin 4,8 miljoonaa kilowattituntia). Norppasähkön valinneita yksityistalouksia oli vajaat 900. Ekoenergiaa ostavia yritysasiakkaita sähköyhtiöillä oli kymmenkunta.
Vuonna 1999 kokonaismyynti oli reilut 40 gigawattituntia (noin 41 miljoona kilowattituntia). Yksityistalouksia ostajista oli reilut 1500 ja yritysasiakkaita oli useita kymmeniä. Yritykset olivat enimmäkseen niitä, joiden tuotteet tai toimiala liittyivät läheisesti ympäristöön (elintarvikeala, erilaisten palvelujen tuottaminen). Lisäksi ostajina oli muun muassa pari sataa kiinteistöä.
Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra miljöval -merkillä varustetun sähkön markkinat kasvoivat vuonna 1999 8,9 terawattituntiin (8,9 miljardiin kilowattituntiin). Ruotsin sähkönmerkintäjärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1996 alusta lähtien. Maailmalla on otettu käyttöön useita järjestöjen hallinnoimia sähkönmerkintäjärjestelmiä. Kiinnostus energian ekomerkintää kohtaan on vain lisääntynyt Kioton ilmastosopimuksen jälkeen.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle muistuttaa, että yrityksillä, erilaisilla yhteisöillä ja yksittäisillä kuluttajilla on tärkeä tehtävä energiajärjestelmien muuttamisessa ympäristön kannalta kestävämmiksi. "Mitä suuremmiksi ekomerkityn sähkön markkinat kasvavat, sitä enemmän resursseja ohjataan luonnon kannalta kestävällä tavalla tuotetun energian investointeihin. Siten myös vanha haitallinen tuotanto poistuu nopeammin käytöstä. Jokainen meistä kuluttaa ainakin jonkin verran sähköä vaikka olisi säästeliäskin, ja jollakin tavalla tämä sähkö täytyy tuottaa. Kun kuluttajat ja yritykset ahkerasti kysyvät ekomerkittyä energiaa, on se signaali tuottajille, että tämä on tulevaisuuden sijoitusten arvoista."
Puheenjohtaja Timo Helle muistuttaa kuitenkin, että kuluttajien aktiivisuuden lisäksi tarvitaan myös valtiovallan toimia kuten ohjaavaa energiaverotusta ja investointitukia, kunnes uudet tekniikat saavuttavat kilpailukyvyn suhteessa traditionaalisiin energialähteisiin. Nythän ympäristökustannukset eivät sisälly täysimääräisesti energianhintoihin.
LIITE: Puheenjohtaja Timo Helteen pääkirjoitus (Luonnonsuojelija, syyskuu 2000)
LISÄTIEDOT:
- Kuluttajille ja sähkönostajayrityksille suunnatut
esitteet löytyvät osoitteista http://arkisto.sll.fi/energia/Kuluttajapalveluesite.pdf
ja http://arkisto.sll.fi/energia/Yritysenergiaesite.pdf
Yritysesitteessä esitellään joitakin vuoden
1999 ekoenergia-asiakkaita. Kuluttajaesitteen palautuskortilla
saa lisätietoja ekoenergiaa tarjoavista yhtiöistä.
Esitteitä voi tilata myös puhelimitse (09) 228 081 tai
sähköpostitse: tilaukset@sll.fi
- Tarjouspyyntö ekoenergiasta osoitteessa http://arkisto.sll.fi/energia/tarjouspyynto.php
LIITE
Nyt kun myyntitilastot ovat valmistuneet, voidaan tehdä ensimmäiset arviot Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkityn sähkön saamasta vastaanotosta.
Se on ollut hyvä, sanoo optimisti-minäni. Toissa vuonna, jolloin ekoenergiaa oli ensimmäisen kerran saatavissa - ei tosin koko vuotta - siihen siirtyi vajaat 900 kotitaloutta ja kymmenkunta yritysasiakasta. Viime vuonna kotitalouksien määrä nousi 1500:lla ja mukaan tuli yritysasiakkaita useita kymmeniä. Norppasähköä osti myös pari sataa kiinteistöä.
Mutta ilme menee kyllä vakavaksi, kun vertaamme "oman sähkömme" alkutaivalta Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra miljöval -merkityn sähkön voittokulkuun. Koska Ruotsin käyttäjämäärät eivät ole tiedossani, vertailu on tehtävä ostetun ekoenergian määrän perusteella.
Suomessa sitä ostettiin viime vuonna 41 miljoonaa kilowattituntia, Ruotsin vastaava luku oli 8,9 miljardia, siis yli 200 kertaa enemmän. Ekoenergiaan siirtyneiden ruotsalaisyritysten lista on pitkä ja edustava. Sieltä löytyvät Ruotsin Rautatiet, Arla, kuusikymmentä kuntaa, suuri joukko seurakuntia, jopa kuninkaanlinna.
Se, että Ruotsissa ekoenergiaa on ollut saatavilla kaksi vuotta kauemmin, ei selitä eroa, ei vaikka olisi kuinka optimisti. Ruotsissa ekoenergiasta tiedottamiseen on käytetty varmasti enemmän varoja, mutta silti: henkilökohtaisissa ympäristöteoissa olemme vielä valovuoden päässä ruotsalaisista. Hapan kommenttini ei kohdistu niinkään Häkkis-huumaa elävään keskivertosuomalaiseen kuin ympäristöajattelun kärkeä edustavaan omaan joukkoomme. Rahastakaan ei voi olla kysymys. Erään vaihtoehdon mukaan laskien kerrostaloasunnon sähkölasku on noussut muutamilla kympeillä ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa 400-500 mk vuodessa.
Norppasähkö tuo syksyn pimeään paitsi valoa ja lämpöä myös järjen valoa. Norpan suosittelema energia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Esimerkiksi vesivoiman kohdalla toteutetaan ennallistamistoimia, ja energiayhtiöt liittyvät valtakunnalliseen energiansäästösopimukseen. Mitä enemmän tällaista sähköä kysytään, sitä enemmän sitä myös tuotetaan. Kun muistaa vielä energian säästämismahdollisuudet, ekoenergian kuluttaja voi sanoa puhtaalla omallatunnolla "ei" kivihiilelle, turpeelle, ydinvoimalle ja Vuotokselle.
Luonnonsuojeluliitto on ehdottanut, että osa ensi vuoden budjetin veroalesta käytetään luonnonsuojelutarkoituksiin nopeuttamalla vuoteen 2007 ulottuvia suojelualuekorvausten maksua. Tällä tavalla tehtäisiin tilaa eteläisen Suomen kiireellisimpien metsien suojelutoimien rahoitukselle.
TIMO HELLE
Rovaniemi
[Luonnonsuojelija n:o 7/2000, sivu 2 (4.9.200)]