211.8.2000
Luonnonsuojeluliitto on huolestunut Itämerellä kalastuksessa käytettävistä ajoverkoista. Merikalastus ajoverkoilla ei ole ekologisesti kestävää, mistä syystä niiden käytöstä on jo monilla muilla merialueilla luovuttu. Itämeren lohen kalastuksessa ajoverkkoja käyttävät yhä Tanska, Suomi, Puola ja Ruotsi.
Itämeren lohista 90 prosenttia on peräisin kalankasvattamoista ja istutuksista, ja ainoastaan 10 prosenttia on luonnossa kutevien lohien jälkeläisiä. Avomerikalastuksessa uhanalainen luonnonlohi joutuu ajoverkkojen saaliiksi siinä missä istutusperäiset lohetkin.
Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti Suomelle tulee varata mahdollisuus kalastaa lohiamme kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Teno- ja Näätämöjokien lohikantojen tila on osoitus kalastuksen ja suojelun yhteispelin onnistumisesta. Itämeren puoleisten Tornio- ja Simojokien lohikantojen elvyttäminen edellyttää nousulohien mahdollisimman tehokasta kotiutumista syönnösvaelluksiltaan Itämereltä. Näiden jokien luonnonlohien paluun varmistamiseksi velvoitehoidon kohteena olevat lohikannatkin eli rakennettujen jokien lohikannat on otettava kalastuksen kohteeksi vasta niiden noustua istutusjokeensa.
Ajoverkkojen käytöstä Itämerellä päättää Itämeren kalastuskomissio (International Baltic Sea Fisheries Commission - IBSFC), joka kokoontuu seuraavan kerran 4.-8.9.2000 Tallinnassa. Itämeren alueen ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä CCB on kehoittanut komissiota tutkimaan mahdollisuuksia luopua ajoverkkojen käytöstä.
LISÄTIEDOT:
- Harri Dahlström, Luonnonsuojeluliiton asiantuntija, puh.
050-531 6910
- kansainvälisten asiain päällikkö Johanna
Kojola, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (09) 228 08 225,
kojola@sll.fi,
- pääsihteeri Gunnar Noren,
Coalition Clean Baltic, tel. +46 70 560 5352,
gunnar.noren@snf.se.