9.10.1997
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä valtioneuvoston päätökseen suojametsistä on otettava mukaan myös korkeiden alueiden metsät.
Suojametsät ja Metsähallituksen korkeiden alueiden metsät aiheuttavat julkisessa keskustelussa jatkuvasti sekaannusta. Suojametsistä on säädetty metsälaissa (12 §), kun taas korkeista alueista päättää Metsähallitus itsenäisesti. Sekä suojametsien että korkeiden alueiden metsien käsittelyssä on kuitenkin kysymys samasta asiasta eli metsän uudistumisen turvaamisesta.
Asian selkiinnyttämiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että valtioneuvosto antaisi yhteisen päätöksen suojametsistä ja korkeiden alueiden metsistä.
Sekaannusta on aiheuttanut myös se, että korkeat alueet on usein haluttu laskea suojeltujen alueiden pinta-aloihin riippumatta siitä, ovatko ne metsätaloudellisessa käytössä vai eivät.
Suojametsäalueet ja korkeat alueet sijaitsevat korkean tai pohjoisen sijaintinsa tai niiden yhteisvaikutuksen takia ilmastollisesti epäsuotuisilla alueilla. Näiden metsien puuston kiertoaika on pitkä ja siemenvuodet toistuvat harvoin, joten metsien uudistuminen on epävarmaa ja hidasta. Siksi hakkuut on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen ja monimuotoisuutta vaalien. Näin varmistetaan metsän uudistumisen onnistuminen ja ehkäistään metsärajan aleneminen.
LISÄTIEDOT Suomen luonnonsuojeluliitosta, puh. (09) 228 081, fax (09) 228 08 200
- pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. suoraan (09) 228 08 208
- luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen, puh. suoraan (09) 228 08 215