6.2.1997
Alue-ekologinen suunnittelu etenee Metsähallituksen mailla hurjaa vauhtia. Näillä näkymin alue-ekologiset suunnitelmat tullaan laatimaan kaikille merkittäville yhtenäisille valtion maille vuoden 2000 loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan suunnittelun piiriin on tulossa yli 8 miljoonaa hehtaaria.
Metsähallituksen alue-ekologisilla suunnitelmilla on kunnianhimoiset päämäärät. Virallisen määritelmän mukaan ko. suunnittelun "tavoitteena on ohjata metsätaloutta siten, että alueelle luonnonmukaisissa oloissa tyypillinen metsälajisto voi säilyä elinvoimaisina populaatioina".
Alue-ekologinen suunnittelu liittyy erityisen vahvasti Pohjois- ja Itä-Suomen vanhojen metsien luonnonarvojen säilyttämiseen. Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolestuneita niiden vanhojen metsien inventoinneissa arvokkaiksi todettujen metsien kohtalosta, jotka eivät todetuista luonnonarvoista huolimatta päätyneet lakisääteiseen suojeluun. Alueita on noin 100 000 ha. Näiden alueiden arvojen säilyminen on pitkälti alue-ekologisen suunnittelun varassa.
Alue-ekologinen suunnittelu on kuitenkin hyvin kiistanalainen, paljonkin kritiikkiä synnyttänyt uusi hanke, joka vasta etsii muotoaan. Sen kyvyistä turvata esimerkiksi vaateliaan metsälajiston säilymistä ei ole olemassa selkeitä näyttöjä.
Nykyisen kaltainen tilanne, jossa Metsähallitus itse arvioi, mikä on arvokasta ja miten arvot turvataan, on omiaan synnyttämään epäluuloja ja kärjekästäkin kritiikkiä. "Kun vasen käsi hakkaa ja oikea käsi tutkii luonnonarvoja, ei oikeutetulta kritiikiltä voida välttyä. Alue-ekologisen suunnittelun uskottavuuden lisäämiseksi onkin olennaista kytkeä niin luonnonsuojelujärjestöjen kuin erityisesti alueellisten ympäristökeskusten asiantuntemus mukaan hankkeeseen", Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle toteaa.
Konkreettisena parannuksena nykytilaan Suomen luonnonsuojeluliitto esittää Metsähallituksen tietojen avoimuuden ja turhasta kiirehtimisestä pidättäytymisen.
"Ennakkoehtona alue-ekologiselle suunnittelulle on tietojen avoimuus sekä todelliset vaikutusmahdollisuudet. Pelkkä osallistava tiedotustilaisuus sekä mahdollisuus kommentoida jo tehtyä suunnitelmaa ei takaa riittävää vaikutusmahdollisuutta", toteaa luonnonsuojeluväen puolesta puheenjohtaja Timo Helle.
Timo Helteen mielestä osallistumisen ja vaikuttamisen lähtökohtana ovat vähintäänkin seuraavien valtionmaita koskevien tietojen käyttömahdollisuus ja julkisuus: olemassa olevat luonnonarvoinventoinnit, ikäluokkakartat sekä vanhojen metsien alkuperäiset inventointirajaukset ja inventoinneissa kerätyt tiedot.
Luonnonsuojeluliitto pitää huonona ratkaisuna nopeasti tehtyjen alue-ekologisten suunnitelmien työstämistä kiistanalaisille alueille. On pelättävissä, että alue-ekologisella suunnittelulla pyritään oikeuttamaan arvokkaiden alueiden hakkuita.
Alue-ekologiaan liittyvän tutkimustiedon tarve on huomattavan suuri. Viime aikoina on käynnistetty useita laajoja alue-ekologiaan liittyviä tutkimushankkeita. Esimerkiksi Kainuussa tehtävä 5-vuotinen tutkimushanke tulee merkittävästi lisäämään tietoja erityisesti pirstoutumisen vaikutuksesta vanhojen metsien suojeluarvojen säilymiseen. Näiden hankkeiden tulokset ovat kuitenkin käytettävissä vasta 2000-luvun alussa, jolloin valtaosa alue-ekologisista suunnitelmista on jo tehty. Tuolloin tieto alue-ekologisen suunnittelun käytännönnön toimivuudesta olisi huomattavasti tieteellisemmällä pohjalla kuin nykyisin.
Luonnonsuojeluliitto toivookin hakkuiden jäädyttämistä arvokkaiksi todettujen alueiden osalta vähintäänkin tutkimushankkeiden ajaksi. "Tämä olisi sopusoinnussa Suomenkin hyväksymän ns. varovaisuusperiaatteen kanssa. Välillä tuntuu kokonaan unohtuvan se tosiasia, että vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien määrä Suomessa vähenee edelleenkin koko ajan - tehdyistä suojelupäätöksistä huolimatta", puheenjohtaja Timo Helle muistuttaa.
Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin luonnonsuojelu-piirit sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto linjasivat näkemyksiään alue-ekologiseen suunnitteluun Pudasjärven Syötteellä 1.-2.2.1997.
LISÄTIEDOT:
- puheenjohtaja Timo Helle, puh. (016) 336 4302
- projektisihteeri Keijo Savola, puh. (09) 228 08 202