24.5.1995
Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Maailman Luonnon Säätiö WWF pitävät viiden maakuntaliiton ja Metsähallituksen teettämää selvitystä Pohjois-Suomen valtion vanhojen metsien suojelun taloudellisista vaikutuksista tasoltaan heikkona. Järjestöt vaativat, että aiheesta laaditaan päätöksenteon pohjaksi kelpaava, tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.
Toukokuun alussa julkistettu tutkimus liioittelee suojelun haittoja ja salaa sen hyötyjä. Metsätalouden perustaa tarkastelevien selvitysten joukossa maakuntaliittojen ja Metsähallituksen tutkimus on sikäli ainutlaatuinen, että se ei ota tarkastelunsa lähtökohdaksi muuten metsätaloussuunnittelussa keskeisiä Valtakunnan metsien inventoiteja. Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin (VMI) Pohjois-Suomen metsälautakuntien tulokset valmistuivat 1993-1995. VMI:n mukaan Pohjois-Suomessa on samanaikaisesti tilaa sekä metsäteollisuuden laajentamiselle että laajahkolle metsänsuojelulle. Yhteensä pohjoisten metsälautakuntien alueella olisi inventoInnin perusteella mahdollista lisätä hakkuita yli 3 miljoonalla kuutiometrillä seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Vanhojen metsien suojelu kaavaillussa maksimilaajuudessaan taas vähentäisi vuotuisia hakkuita valtion metsissä Metsä-hallituksen tietojen mukaan vain 700 000 kuutiolla seuraavien 25 vuoden aikana. Puun käyttö voisi metsäntutkimuslaitoksen tietojen perusteella ilmeisesti lisääntyä Pohjois-Suomessa seuraavana kymmenvuotiskautena ainakin kahdella miljoonalla kuutiolla, vaikka suojelu toteutettaisiin täysimääräisenä. Metsäteollisuusyritykset luottavatkin tulevaisuuteen. Esimerkiksi Metsä-Botnian tämän vuoden investoinnit Kemin tehtaille lisäävät puun kulutusta 300 000 kuutiolla.
Maakuntaliittojen ja Metsähallituksen tutkimus ei ota huomioon puuston lisääntynyttä kasvua ja saa tilanteen näyttämään siltä, että suojelu johtaisi tuhansien työpaikkojen menetykseen. Lisäksi tutkimus rajaa tarkastelunsa 25 vuoteen. Tuon ajanjakson kuluttua vanhat metsät olisi periaattessa hakattu ja nyt kasvavat nuoret metsät päätehakkuuiässä. Tarkoitushakuisen aikarajauksen takia myös esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston suojelu saadaan näyttämään hakkuita vähemmän kannattavalta. UK-puisto tuottaa matkailutuloja vielä vuosina 2020-2100, joina hakkuuaukea on aukea ja hyödytön taimikko tai nuori kasvatusmetsä
Järjestöjen mielestä Pohjois-Suomen metsänsuojelun vaikutuksista pitää ennen suojelupäätöksiä tehdä puolueeton tutkimus. Tutkimuksessa tulee ottaa huomioon mm. puun lisääntyneen kasvun suojelun mahdollistava vaikutus, puun tuonnin lisäämismahdollisuudet (Pohjois-Suomeen tuodaan nykyisin lähes kolme miljoonaa kuutiometriä puuta), työn tuottavuuden kehittyminen eri tarkasteluväleillä, Metsähallituksen metsurien tukityöpaikkaluonne ja Metsähallituksen kantohintojen todellinen tuloutus yhteiskuntaan. Tarkasteluvälejä on oltava useita. Suojelun positiiviset vaikutukset ansaitsevat yhtä perusteellisen käsittelyn kuin haitalliset vaikutukset.
Arvioitava on myös suojelun vaikutusta sekä koko Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen puunjalostustuotteiden markkinoihin. Jos suojelu epäonnistuu, Pohjois-Suomen metsäteollisuudella ei ole mahdollisuuksia puun ekomerkkeihin, jotka järjestöjen käsityksen mukaan ovat vastaisuudessa esim. EU-markkinoilla ehdoton edellytys. Parhaillaan Ruotsissa on käynnissä seminaari, jossa metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöt yhdessä rakentavat ekomerkintäkriteereitä. Mainittakoon, että Britanniassa BBC on juuri liittynyt vanhojen luonnonmetsien puuta karttavaan Target 95 -ryhmään.
Ympäristöjärjestöjen mukaan nykyään ei voida lähteä siitä, että jokainen kasvava puu lähetetään tehtaalle. Vanhojen metsien suojelu on välttämätön osa metsätalouden ekologisia reunaehtoja. Jos suojelu onnistuu toivotulla tavalla, väite Suomesta kestävän metsätalouden mallimaana saa katetta.
LISÄTIEDOT:
Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. (90) 228 081
- Timo Helle, puheenjohtaja, puh. (960) 336 4302
- Esko Joutsamo, pääsihteeri, puh. suoraan (90) 228 08 208
Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto
- Meri Saarnilahti, pääsihteeri
- Harri Karjalainen, projektipäällikkö
Luonto-Liitto, puh. (90) 630 300
- Rauna Mannermaa, puheenjohtaja