Mikä tahansa vapaa kansalaisryhmä Kittilässä, Pihtiputaalla tai Porissa olisi kirjoittanut biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen pääperiaatteet samalla tavalla kuin se tehtiin kansainvälisesti Rio de Janeirossa 1992 tai Euroopan metsäministeri- konferenssissa 1993. Tällainen johtopäätös on tehtävissä tuoreista mielipide- tutkimuksista, jotka osoittavat suomalaisten suhtautuvan myönteisesti monimuotoisuutta ylläpitävään metsänhoitoon ja metsien suojeluun. Metsähallituksen, Tapion ja MTK:n uudet metsänkäsittelyohjeet ovat kiistaton parannus entisiin ja niiden vähättely kansallisesti itsenäisen metsäpolitiikan nimissä ei ole kenenkään etujen mukaista.
Luonnonsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen metsätaloudessa on nähtävä kuitenkin jatkuvana, uusia mahdollisuuksia sisältävänä prosessina. Valmisteilla olevassa metsä-laissa tullaan määrittelemään - ja se on tehtävä luonnonsuojelujärjestöjen mielestä mahdollisimman sitovasti - perustaso luonnonarvojen huomioon ottamiselle normaaleissa talousmetsissä. Taso vastannee kutakuinkin metsäorganisaatioiden nykyisiä suosituksia eikä niiden noudattamisesta makseta korvausta.
Metsänomistajissa on tunnetusti valmiuksia myös pitemmälle meneviin myönnytyksiin luonnonarvojen suhteen. Tähän on avautumassa kaksikin uutta mahdollisuutta. Luonnonsuojelulakiehdotukseen sisältyy pykälä vapaaehtoisesta määräaikaisesta suojelusta, josta maanomistajan tulisi Luonnonsuojeluliiton mielestä saada käypä korvaus.
Toinen vaihtoehto, Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen ideoima ja kehittämä puun eko-merkintä, on tulossa myös Suomeen. Ekomerkityn puun tuottaminen on vapaaehtoista ja mahdollisista lyhyentähtäyksen tuottomenetyksistä ei makseta korvauksia. Ekomerkintä onkin nähtävä inventoinniksi, ei kustannukseksi. Kehitys on kulkemassa vääjäämättä siihen, että ekologisesti kasvatetusta puusta tehdyillä tuotteilla on kysyntää ja niistä ollaan valmiita maksamaan myös enemmän.
Tämän on oivaltanut myös pohjoismainen metsäteollisuus, jolla on omat suunnitelmansa puun ekomerkinnän suhteen. Se on kuitenkin todennäköisesti turhaa voimien haaskausta jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Keski-Euroopan markkinoilla teollisuuden uskottavuus ympäristötiedon jakajana on lähellä nollaa ympäristöjärjestöjen ollessa selviä "markkinajohtajia".
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle puhui tänään (perjantaina 15.9. klo 18) Satakunnan luonnonsuojelupiirin 25-vuotisjuhlassa.
LISÄTIEDOT:
- erikoistutkija, FT Timo Helle, puh. (960) 336 4302
- Satakunnan luonnonsuojelupiirin toimisto, puh. (939) 632 6163 (25-vuotisjuhla)