TIEDOTE 30.11.1995
Suomen luonnonsuojeluliitto:

Metsäntutkimuslaitos vääristelee Suomen suojelutietoja

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Metsäntutkimuslaitos on unohtamassa puolueettoman tutkimuslaitoksen roolinsa toimittamalla vakavasti harhaanjohtavaa tietoa julkisuuteen. Laitos ilmoitti viime viikolla suojellun metsäpinta-alan ylittävän Suomessa kansainväliset tavoitteet. Suomi ei kuitenkaan ole lähelläkään niiden kansainvälisesti asetettujen määrällisten tavoitteiden ylittämistä, jotka ovat Luonnonsuojeluliiton tiedossa (ks. liitteenä oleva muistio).

Luonnonsuojeluliitto on erittäin huolestunut Metsäntutkimuslaitoksessa tapahtuvasta kehityksestä. Laitoksen tuore tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen ilmoitti lokakuussa Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomen tulee metsiensuojelun tason ilmoittamisessa luopua "liiasta luterilaisesta synnintunnosta". Onko tutkimus-laitoksesta kehittymässä metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimista vastustavan politikoinnin välikappale? Luonnonsuojeluliitto vaatii, että laitos välittömästi oikaisee antamansa harhaanjohtavat tiedot.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että virallisesti tilastokelpoista suojelualaa ovat alueet, joiden suojelu perustuu lakiin, asetukseen tai viranomaisten luonnonsuojelulain nojalla maanomistajan hakemuksen perusteella antamiin päätöksiin. Tätä periaatetta noudatetaan mm. Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Lisäksi voidaan tietenkin pitää erikseen tilastoja virastojen omista suojelupäätöksistä, virkistysalueista, kaava- ja puistoalueista sekä muista "rajoitetun puuntuotannon" alueista. Tällaisia alueita ei kuitenkaan pidä sotkea virallisiin suojelupinta-aloihin, koska suojelu on tilapäistä, pinta-alat epämääräisiä ja status muutoinkin epäselvä. Luonnonsuojeluliitolla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että osa näistä rajoitetun puuntuotannon alueista siirretään lakisääteisen suojelun puolelle.

LISÄTIEDOT Suomen luonnonsuojeluliitosta, puh. (90) 228 081


LIITE: Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTIO 28.11.1995

"Metlan tiedote 21.11.1995 ja kansainvälinen käytäntö todellisuudessa"

Ehkä tärkein koko maailmaa koskeva suojelutavoite on Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN), YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja WWF:n hyväksymä strategia (Caring for the Earth, 1991), jonka mukaan kaikkia elinympäristötyyppejä on suojeltava 10 prosenttia. Metsistä mainitaan strategiassa vielä erikseen sama 10 prosentin osuus vanhojen metsien (Old-Growth Forests) kohdalla. Suomen valtio on IUCN:n jäsen. Brundtlandin komitean (1987) suojelutavoite on 15 prosenttia eri elinympäristötyypeistä. Kansainvälisen WWF:n metsästrategiassa (1994) tavoitteena on 10 prosenttia.

Neljäs tiedossa oleva tavoite on Pohjoismaiden ministerineuvoston asiantuntijatyöryhmän suositus (1994), jonka mukaan välitavoitteena on viiden prosentin suojelu metsämaan alasta vuoteen 2010 mennessä. Ruotsissa ympäristöviranomaisten tavoitteena on viiden prosentin suojelu lakimetsien ulkopuolella.

Metlan tiedotteen mukaan 6,8 prosentilla Suomen metsämaan alasta hakkuut on joko kokonaan kielletty "tai vain varovaiset toimenpiteet sallittuja". Vertailuun tällainen luku ei sovi lainkaan, sillä kansainväliset tavoitteet koskevat täyttä suojelua. Esimerkiksi Ruotsi ja Kanada eivät lue vastaavia alueita suojelualaansa tai edes ilmoita tällaisten alueiden pinta-aloja. Metlan 6,8 prosentin yhteydessä käyttämä luonnehdinta "varovainen" on lisäksi harhaanjohtava. Esimerkiksi luonnonhoitometsissä ja retkeilyalueilla noudatetaan usein tavanomaisesta metsätaloudesta vain hieman tinkivää tuottotavoitetta. Kaavarajoitusten sisällyttäminen suojelualaan on vielä omituisempaa, koska ne ovat usein väliaikaisia ja osa kaava-alueista päätyy ennen pitkää esimerkiksi rakennusmaiksi.

Kokonaan suojelluksi metsäalaksi Metla ilmoittaa 4,4 prosenttia eli Suomen virallisissa tilastoissa olevan luvun lähes kaksinkertaisena - silti jäädään siis alle puoleen kansainvälisestä tavoitteesta. Lukuun on Metlan mukaan päästy lukemalla mukaan myös "virastojen päätöksellä suojellut" alueet. Pääasiassa kyse on kuitenkin Metsähallituksen hallitsemista niin sanotuista korkeista maista, joita ei ole suojeltu. Niitä koskee vain maan haltijan oma päätös pitää ne toistaiseksi taloustoiminnan ulkopuolella. Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmasta suurin osa koostuu juuri korkeiden alueiden ja muiden Metsähallituksen erikoismetsien suojelun virallistamisesta.

Suomen virallisen metsänsuojelualan esittää vuosittain Metsähallitus. Viimeisin tieto on koottu marraskuun puolivälissä ilmestyneeseen Metsätilastolliseen vuosikirjaan 1995, jonka julkaisija on Metsäntutkimuslaitos ja joka on osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Kirjassa metsämaan suojeluprosentiksi Suomessa on ilmoitettu 2,4. Erikseen on todettu kitu- ja joutomaiden suojellut alat ja prosentit.


HAKEMISTO