Työrauha antaisi myös aikaa selvittää, miten suojelun rahoitus järjestetään. Yhteismetsien maita on aikaisempina vuosina suojeltu erilaisin vaihtomaa- järjestelyin, mitä Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä ratkaisuna jatkossakin. Vaihtomaita ei kuitenkaan ole seudulla ilmeisesti riittävästi käytettävissä, joten yhteismetsä tarvitsee osasta alueita täysimääräisen rahakorvauksen. Yhteismetsälain mukaan rahakorvauksen käyttö edellyttää maa- ja metsä- talousministeriön päätöstä.
Yhteensä rahakorvauksissa tulee olemaan kyse kymmenien tai satojen miljoonien markkojen määristä. Luonnonsuojeluliitto on aikaisemmin tuonut esiin kantansa, jonka mukaan puun käytöstä voitaisiin periä erityistä ympäristömaksua - esimerkiksi markan kuutiolta - jonka tuotoilla yksityismaiden metsänsuojelua rahoitettaisiin. Liitto huomauttaa, että metsäteollisuudella on nykyoloissa hyvinkin kykyä maksaa mainitunlaista maksua, varsinkin kun alan muut ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat laskeneet jopa sadoilla miljoonilla markoilla vuodessa. Valtion Veitsiluoto Oy:n kaupassa saamia varoja voitaisiin myös käyttää korvauksissa, sillä ne palautuisivat tälläkin tavalla pohjoisen aluetalouden käyttöön.
Kuluva vuosi on Euroopan luonnonsuojeluvuosi ja samalla ensimmäinen vuosi, jona Rio de Janeirossa solmittu biodiversiteettisopimus velvoittaa Suomea. Kuusamon pienoiserämaissa on tällä hetkellä meneillään Suomessa poikkeuksellisen vakava luonnonarvojen hävittäminen, joka on lisäksi saanut yhä piittaamattomampia muotoja. Valtiovallan on vihdoin osoitettava asiaa kohtaan sen verran mielenkiintoa, että Kuusamon arvoalueet saavat jäädä rauhaan ensi syksyyn asti.
LISÄTIEDOT: - puheenjohtaja Timo Helle, puh. (960) 336 411 (tänään klo 15 jälkeen) tai (960) 316 050 (tänään illalla) - pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. (90) 228 081 (tänään klo 13.30 saakka)
[HAKEMISTOON]