| Mitä
ympäristömelu on?
Melulla tarkoitetaan terveydelle haitallista, ympäristön viihtyisyyttä merkittävästi vähentävää tai työntekoa merkityksellisesti haittaavaa ääntä tai tärinää. Suomessa melusta säädetään uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL), aikaisemmin meluntorjuntalaissa. YSL:n 3§:ssä määritellään pilaantumisen käsite, johon myös melu kuuluu. Melun aiheuttaminen vaatii lupaa. Myös tilapäisen melun aiheuttamisesta tulee ilmoittaa ympäristöviranomaisille ennakkoon. Ympäristömelua ei ole työpaikan melu tai kotona omasta toiminnasta aiheutuva melu (esim. korvalappustereoiden kuuntelu), jolle altistuu vapaaehtoisesti. Melua mitataan desibeliasteikolla Melun määrä ilmaistaan yleensä suhteellisella yksiköllä, desibelillä (dB). Perusyksikkö on beli, 1 B = 10 dB. Koska desibeliasteikko on suhteellinen, 0 dB ei tarkoita "absoluuttisen hiljaista", vaan sitä alinta äänenpainetasoa, jonka ihmiskorva vielä aistii. Asteikko on vaikeatajuinen: logaritminen ja vielä kymmenkertainen. Havaittua melua siis tavallaan verrataan alimpaan ihmiskorvan aistimaan äänitasoon. 10 dB:n melu tarkoittaa, että äänienergia on kymmenkertaistunut tähän lähtötasoon verrattuna, 20 dB vastaa satakertaistumista, 30 dB tuhatkertaistumista. (Sen sijaan äänekkyysaistimuksena 10 dB lisäys tietää äänekkyyden kaksinkertaistumista). Desibeliasteikko hämää kiloihin ja metreihin tottuneita ihmisiä: kolmen desibelin nousu ei tunnu isolta, vaikka se merkitsee äänen tehon kaksinkertaistumista! Melun ympäristövaikutukset Ympäristömelu on merkittävä ongelma ympäristövaikutustensa laajuuden ja moninaisuuden vuoksi. Se on jostain syystä jäänyt yllättävän vähälle huomiolle, vaikka sen terveysvaikutukset ovat merkittäviä ja altistuneiden määrä suuri: Suomessa 1.5 - 1.8 miljoonaa ihmistä altistuu melulle päivittäin (meluohjearvot ylittävät asuinalueilla 55 desibeliä). Melu vaikuttaa ihmisen terveyteen: se aiheuttaa mm. kuulovaurioita, häi-ritsee unta ja verenkiertoelimistön toimintaa. Välillisiä vaikutuksia ovat väsyneisyys, mielialan ja suorituskyvyn lasku. Kroonisen melun on todettu vaikuttavan myös lasten oppimiskykyyn heikentävästi. Näitä asioita on tutkittu mm. Helsingin yliopiston psykologian laitoksella Juri Shtyrovin ja Teija Kujalan toimesta. Heidän mukaansa lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti keskushermostoon liittyvien vaikutusten osalta. Melu alentaa myös viihtyisyyttä, häiritsee ihmisiä ja vaikeuttaa kommunikaatiota Tietoa melun vaikutuksista linnustoon ja muihin eläimiin on vähän Suomesta. Tutkija Rauno Yrjölä on tutkinut liikennemelun vaikutuksia linnustoon mm. valtatie 7:llä Loviisan lähellä. Tutkimusten mukaan lintujen pesintämenestys heikkenee ja lisääntyminen vaikeutuu melun vuoksi. Tosin eri lajien välillä on suuria eroja. Suurimmasta osasta suomalaisia lajeja ei ole mitään tietoa. Tutkimukseen olisi tälläkin alueella voimakkaasti panostettava. Ympäristömelun
taloudelliset vaikutukset ovat myös mittavat. Arvioiden mukaan siitä
aiheutuu EU:n alueella 13-38 miljardin euron vahingot. Vahinkoja aiheuttavat
mm. asuntojen hinnan lasku, terveydenhuoltokustannukset, maankäyttömuotojen
rajoittuminen ja menetetyistä työpäivistä aiheutuvat
kustannukset.
Tärkein ympäristömelun lähde on liikenne. Muita tyypillisiä melulähteitä ovat teollisuus, rakentaminen ja erilaiset vapaa-ajan toiminnot kuten ampuma- ja moottoriurheiluradat, puutarhatyökoneet, konsertit ja muut yleisötapahtumat. Melua säädellään ohjearvoilla Melutasoihin pyritään
vaikuttamaan ohjearvoilla (vuodelta 1992). Valtioneuvoston hyväksymien
ohjeiden mukaan esimerkiksi asumiseen käytettävillä alueilla,
virkistysalueilla, taajamissa ja niiden läheisyydessä melutaso
ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) 55 desibeliä.
Yöaikaan (klo 22-7) melu ei saa ylittää 45-50 desibeliä.
Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 desibeliä. Näitä
sovelletaan lähinnä liikenne- ja teollisuusmelun arvioinnissa.
Suomalaiset melunormit ovat alemmalla tasolla kuin muisssa Pohjoismaissa. Puutteita on myös viranomaisten käytössä olevissa arviointitavoissa: ne ovat liian yksinkertaisia ja usein puutteellisin tiedoin toteutettuja. Suurimmat puutteet ovat olosuhteiden huomioon ottamisessa (esim. melun vaimenemista arvioidaan laskentamalleilla, joissa Suomen vesistörikkaissa olosuhteissa usein esiintyviä vähän ääntä vaimentavia olosuhteita ei oteta huomioon). Mittauksissa ei myöskään oteta huomioon sitä, että eri asiayhteyksissä ihmiset kokevat melun eri tavoin ja eri ihmisten meluherkkyys vaihtelee. Tutkimustietoa tarvitaankin lisää. Meludirektiivi tulossa Meluongelmiin ollaan kiinnittämässä erityistä huomiota Euroopan unionissa: komissiolla on jo valmiina ehdotus melua säätelevästä puitedirektiivistä, joka on tulossa voimaan parin vuoden sisällä. Direktiivi ei sisällä yksityiskohtaisia ohjearvoja melulle, vaan ne jäävät kunkin jäsenmaan säädettäviksi. Lähteet: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. Euroopan yhteisöjen komissio. Bryssel 26.7.2000, KOM(2000) 468 lopullinen. 2000/0194 (COD). |