Alkuperäiset kasvit eli ihmisen avuitta saapuneet ja asettuneet kasvit.
Avainbiotooppi. Ympäristö, jonne vaateliaampien lajien esiintyminen keskittyy, esimerkiksi lehtolaikku, rehevä suo. Metsälaissa on määritelty metsien monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotoopit eli erityisen tärkeät elinympäristöt. Luonnonsuojelulaissa ovat ns. suojellut luontotyypit. Käsitettä avainbiotooppi voidaan käyttää myös muussa yhteydessä, esimerkiksi kaupunki- ja taajamaluonnon avainbiotoopit voidaan määritellä.
Biotooppi, habitaatti, elinympäristö, kasvupaikka. Biotooppia käytetään yleensä kasvitieteessä, habitattia eläintieteessä.
Elinympäristö eli habitaatti on eläimen elinympäristö (eläintiede, ekologia). Kasvin elinympäristö on sama kuin kasvin kasvupaikka, biotooppi (kasvitiede, ekologia). Elinympäristön koko vaihtelee eri aikoina: ruokailu-, pesimä-, muuttoelinympäristö. Elinympäristöjä on luokiteltu eri lähtökohdista, esimerkiksi suotyypit hieman eroavat ekologian, metsätieteen ja soiden hyödyntämisen luokituksissa.
Kansallinen kaupunkipuisto on rakennuslain kokonaisuudistusehdotukseen sisältyvä esitys, jonka mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.
Kasvillisuus ja kasvupaikkatyppi (luonnontiede, kasvitiede)
Kasvilajit esiintyvät ryhminä lajityypillisillä kasvupaikoillaan. Toistuvasti yhdessä esiintyvien kasvilajien muodostamaa yhteisöä kutsutaan kasvillisuustyypiksi. Toistuvasti tietyn tyyppisellä kasvupaikalla esiintyvää kasvillisuutta kutsutaan kasvillisuustyypiksi.
Kasvisto (luonnontiede, kasvitiede) on alueen kasvilajisto, sen lajiluettelo. Kaupungissa esiintyvät kasvilajit muodostavat kaupungin kasviston.
Muinaistulokkaat eli ihmisen myötävaikutuksella ennen sovittua aikaväliä (esimerkiksi Helsingissä 1600-luvun puoliväliä) saapuneet ja asettuneet kasvit.
Pienympäristö on elinympäristön pieni osa, esimerkiksi metsänlaiteiden pensaikko tai tiheikkö, rikkaruohosto, ojien ja purojen varret, yksittäinen puu ja niin edelleen.
Ruderaattialue eli rikkaruohosto on toistuvasti häiriöille altistuva alue, esimerkiksi maankaatopaikka, varastoalue, radanvarsialue. Usein sillä kasvaa typensuosijakasveja.
Suojellut luontotyypit ovat yhdeksän luonnonsuojelulaissa määriteltyä luontotyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu (Suomen säädöskokoelma 1096/1996). Ks. avainbiotoopit.
Uustulokkaat eli ihmisen tahattomalla myötävaikutuksella 1600-luvun jälkeen saapuneet kasvit. Sisältää myös kasvit, jotka ovat muualla Suomessa alkuperäisiä, mutta kasvavat vain ihmisen luomilla paikoilla. Uustulokkaat ja viljelykarkulaiset ryhmitellään edelleen alaryhmiksi: Vakiintuneisiin ja satunnaisiin. Vakiintuneet säilyvät oman siementuotantonsa avulla, satunnaiset eivät säily oman siementuotannon avulla.
Vakinaiset kasvilajit. Kasvilajit ovat tarkasteltavalla alueella joko vakinaisia tai satunnaisia. Vakinaisia voivat olla alkuperäiset, muinaistulokkaat tai vakiintuneet uustulokkaat ja vakiintuneet viljelykarkulaiset.
Viljelykarkulaiset eli viljelypaikaltaan omin avuin tai ihmisen avuitse ainakin melko etäälle levinneet tai levittäytyneet kasvit.