Jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle.
Lain neljännen pykälän mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Viranomaisten tulee erityisesti omassa toiminnassaan edistää jätteiden välttämiseen liittyvien velvollisuuksien toteutumista.
Luonnonvarojen käytön tehostamisen ja jätteiden synnyn ehkäisyn strategiat voidaan jakaa:
Jätteiden synnyn ehkäisyyn liittyvää neuvontaa tulisi saada joka kunnassa. Jätelain 68 pykälässä todetaan: "Kunnan on huolehdittava tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten täytäntöönpanemiseksi tarpeellisista neuvonta-, tiedotus- ja valistustehtävistä".
Osana jätteiden synnyn ehkäisyneuvontaa olisi jokaisen kunnan tiedotettava kuntalaisille jätteiden välttämisen mahdollistavista palveluista - aivan vastaavasti kuin kunnat tiedottavat kierrätyspalveluista, esim. erilaisista hyötyjätteiden keräysjärjestelmistä.
Joka kunnalla tulisi siis olla oppaat ja neuvontaa mm.
Tässä tarjoamme käyttöön vapaasti kopioitavaa runkoa kunnan yhteiskäyttöoppaaksi.
Runkoon on kirjoitettu taustatieto-osuus luonnonvarojen järkevästä käytöstä, jätteiden synnyn ehkäisystä ja yhteiskäytön ideasta sekä luetteloitu yleisimmin tarjolla olevia yhteiskäyttöpalveluita, joiden tarjontaa kunnassa kannattaa selvittää. Eri palveluiden esittelytekstejä täytynee muokata sen mukaan, millaisia palveluita kuntalaisille on tarjolla.
Kunnassa kannattaa miettiä, otetaanko omien rajojen sisällä tarjottavien palveluiden joukkoon myös naapurikunnassa, lähimmässä suuressa kaupungissa tai harvinaisempien palveluiden osalta jopa aivan toisella puolella maata olevia palveluita.
Internetistä keltaisten sivujen hakupalvelusta (http://www.keltaisetsivut.fi) voi etsiä omaan oppaaseen mukaan otettavia palveluita eri puolilta maata. Mikäli oma opas toteutetaan myös internet-sivustona, sivuille kannattaa sisällyttää linkki keltaisten sivujen hakupalveluun.
Esimerkkiä oppaan toteuttamisesta internetissä voi katsoa esimerkiksi YTV:n www-sivuilta (http://www.ytv.fi/jateh/vuokraus.html), sekä http://www.ytv.fi/ jateh/yhteispa.html). YTV:n sivuilla on myös vastaavat oppaat korjaus- ja huoltopalveluista sekä käytettyjen tavaroiden myyjistä.
Pienehköissä kunnissa on mahdollista kerätä oppaaseen kaikki tarjolla olevat palvelut. Suurissa kunnissa tai useamman kunnan muodostaman jäteyhtiön alueella täytyy ehkä tyytyä kertomaan oppaassa palveluiden hyödyistä ja siitä, että tarjontaa on, sekä opastaa käyttämään kaikkien käytettävissä olevia hakemistoja (esimerkiksi puhelinluetteloa ja/tai kunnan palveluhakemistoa) itse palveluntarjoajien yhteystietojen löytämiseksi.
Tässäkin tapauksessa itse oppaassa täytyy esittää osa kontakteista: esimerkiksi monia yhdistyksiä tai kouluja, jotka saattavat lainata esimerkiksi astioita, ei joko tiedetä lainaajiksi, tai niiden yhteystietoja ei löydy luetteloista.
Alla olevassa opasrungossa on vinkiksi keltaisten sivujen käyttämiä hakusanoja, jolla itse voi etsiä palveluiden tarjoajia oppaseen, tai jotka voi sinällään laittaa oppaaseen neuvoksi, mistä kohdasta puhelinluetteloa tai muuta hakemistoa palveluita kannattaa etsiä. Kullakin paikkakunnalla kannattanee tarkistaa, onko kunnan omissa palveluhakemistoissa käytetty samoja hakusanoja.
Usein tietojen etsiminen vaatii jossain määrin salapoliisityötä - viidakkorummun levittämien tietojen tarkistamista, yhteystietojen selvittämistä ja kosolti puheluita, joilla tarkistetaan, millaisia palveluita esim. puhelinluettelossa ilmoittavat tahot tarjoavat. Senpä takia onkin tärkeää, että kunnalla on tällainen opas. Muussa tapauksessa jokainen palvelua tarvitseva joutuisi itse penkomaan tiedot esille, ja tieto usein saattaisikin jäädä etsimättä. Voit käyttää hyväksesi SLL:n www-sivuilla olevaa yksinkertaista ohjetta yhteiskäyttöoppaan tietojen keräämisestä (http://arkisto.sll.fi/kierratys/nyp_yhteisk.html).
Seuraavassa opasluonnos, jonka tekstiosuutta saa
siis täysin vapaasti käyttää. Aihepiiriin sopivia hauskoja
ja oivaltavia kuvia on piirtänyt ainakin Seppo
Leinonen, jonka kuvia on esillä tässä opasrungossa.
Kuvia ei saa käyttää vapaasti, vaan niiden käyttöoikeudesta
ja hinnasta tulee erikseen sopia piirtäjän kanssa (p. 03-335
4229, Seppo.Leinonen@sci.fi).
Kulutuksen laajuuden lisäksi aiheuttaa ongelmia kulutusmahdollisuuksien epätasainen jakautuminen. Tällä hetkellä noin viidennes ihmisistä, teollisuusmaiden väestö, kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Jos kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollistuneiden maiden tasolle, kuluisi luonnonvaroja nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna (B). Kun vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin 50 vuodessa, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi (C).
Lisääntyvät ympäristöongelmat kertovat, että
jo nyt kulutus ylittää maapallon kantokyvyn. Kestävän
luonnonvarojen kulutustason on arveltu olevan noin puolet nykyisestä.
Pyrittäessä kulutuksen oikeudenmukaiseen jakoon tulisi teollisuusmaiden
alentaa luonnonvarojen kulutustaan alle kymmenesosaan nykyisestä (D).
Vähemmistä luonnonvaroista...
Tuotteen luonnonvarojen kulutusta voi pienentää jakamalla tuotteen muiden käyttäjien kanssa vuokraamalla, lainaamalla tai yhteisomistamalla. Esimerkiksi kirjan tarjoama palvelu, lukukerta, vaatii erilaista materiaalimäärää riippuen siitä, ostaako kirjan kaupasta, lukee kerran ja siirtää hyllyyn pölyttymään, vai lainaako sen kirjastosta, jolloin kirja luetaan keskimäärin 50 kertaa.
Toinen keino säästää luonnonvaroja on pidentää tuotteiden käyttöikää. Pitkäikäinen tuote ehtii elinikänään tarjota enemmän palvelua, eikä sitä korvaamaan täydy valmistaa niin pian uutta tuotetta, jonka valmistus- ja hylkäysvaiheessa kulutetaan luonnonvaroja ja päästetään ympäristöön erilaisia saasteita. Kannattaa valita pitkäikäisiä laatutuotteita, joille tarjotaan huolto-, korjaus- ja päivityspalveluita ja jotka voi itselleen tarpeettomina toimittaa uudelleenkäyttöön.
... enemmän hyvinvointia
Usein edellä mainitut toimintatavat jopa kohentavat elämän laatua samalla, kun ne säästävät luonnonvaroja.
Monesti ajatellaan, että mitä enemmän tavaroita omistamme, sitä helpompaa elämämme on. Onkohan niin? Elämä saattaisi olla yksinkertaisempaa ilman monia tavaroita, joita täytyy itse huoltaa, puhdistaa ja säilyttää usein ahtaissa tiloissa, ja jotka huonoimmassa tapauksessa muutaman käyttökerran jälkeen jäävät komerontäytteeksi. Monesti on näppärämpää, ettei tarvitse ostaa itselle säilytettäväksi ja huollettavaksi harvoin käytettäviä tuotteita, vaan esimerkiksi vuokraa ne.
Usein näin voi säästää myös rahaa. Turhaan tuotteeseen käytetty raha on aina hukkaan heitettyä. Vuokraaminen, lainaaminen tai tuotteen yhteisomistaminen vaikkapa taloyhtiön tai yhdistyksen kautta tulee usein huomattavasti halvemmaksi kuin kaiken itselle ostaminen. Monellako meistä olisi varaa esimerkiksi yhtä monipuoliseen kirjavalikoimaan kuin mitä yhteisen kirjaston kautta saamme käyttöömme?
Viisaat kautta historian ovat sanoneet, että onnen salaisuus ei
ole saada enemmän vaan haluta vähemmän. Elämäänsa
voi elää tyytyväisempänä, jos sitä ei arvioi
kulutuksen ja omistamansa tavaran määrällä. Mieti mikä
on juuri sinulle tärkeää, ja luovu sellaisesta kulutuksesta,
joka ei lisää onnellisuuttasi. Vapauta itsesi omistamisen riesasta
hyödyntämällä tarjolla olevia yhteiskäyttöpalveluita.
Samalla lisäät myös muiden elämänlaatua auttamalla
omalta osaltasi parantamaan lähiympäristön ja koko maapallon
tilaa.
Matkailuauto tai asuntovaunu, jota käytetään kerran tai kaksi kertaa vuodessa, kannattaa ennemmin vuokrata käytön ajaksi kuin ostaa omaksi. Myös peräkärryjä, kattotelineitä ja suksibokseja niin kuin moottoripyöriä ja veneitäkin voi vuokrata. Jos autoa tarvitsee vain harvakseltaan, voi senkin vuokraus olla edullisempaa ja huolettomampaa kuin omistaminen.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
PartireAuto omistaa autot sekä koordinoi niiden varaustoimintaa. Auton käyttäjä maksaa liittymismaksun, jolla saa autoon käyttöoikeuden. Lisäksi autojen käytöstä maksetaan aikaan ja kilometreihin perustuva käyttökorvaus. Auton käyttäjä ei ole yhden auton varassa, vaan hänen on mahdollista saada käyttöönsä muulla verkostossa vapaana oleva auto. PartireAuton sanotaan sopivan erityisen hyvin alle 15 000 kilometriä vuodessa autoilevalle kaupungissa asuvalle yksityiselle kuluttajalle tai yritykselle.
Lisätietoja:
puh/fax: 09-3742 693
http://www.partire.fi/parauto/index.htm
2. Astia-, kodinkone-, kaluste-, ja muuttolaatikkovuokraus
Perheen suuria juhlia järjestettäessä vuokrattavat astiastot ovat kertakäyttöastioita juhlavampi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Astiastojen lisäksi juhliin voi vuokrata esimerkiksi tekstiilit, juhlateltan, pöydät ja tuolit sekä kahvinkeittimen.
Tuotteita vuokraavat kunnan alueella ainakin seuraavat tahot
- oppaaseen tulee koota erikseen ne numerot, joita ei puhelinluetteloiden
tms. kautta voi löytää
- tähän kannattaa selvittää esimerkiksi kunnan
kotitalousneuvonnan ja koulujen, marttayhdistysten, partiolippukuntien
tarjontaa.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Hakettimet, jyrsimet, pensasleikkurit, oksasilppurit, lehtipuhaltimet, nurmikkojyrä, harjalaite jne. ovat työkoneita, joita tarvitaan vain muutaman kerran vuodessa. Ostamisen sijaaan on järkevää vuokrata laite, vaikka yhdessä naapurin kanssa. Vuokrattavia puutarhakoneita kannattaa kysyä oman alueen asukasyhdistykseltä (ja mikäli yhdistys ei harrasta vuokraustoimintaa, sen aloittamista voi ehdottaa).
Remontoijalle ja omakotirakentajalle tulee huomattavasti halvemmaksi vuokrata kalliit rakennuskoneet käytön ajaksi kuin ostaa ne itselle nurkkiin pölyttymään. Esimerkiksi piikkauskoneet, porakoneet, rakennustelineet, tapetin poistokoneet, lattian hiomislaitteet ja täryttimet voi vuokrata.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Lapset kasvavat nopeasti ulos turvaistuimista, joten ainakin alkuvaiheessa kannattaa vuokrata laadukas istuin, jonka voi vaihtaa sopivan kokoiseen ilman taloudellista menetystä.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Morsiuspuku on suunniteltu pidettäväksi vain kerran elämässä, eikä vanhojen tanssin puvulle, frakille tai naamiaisasullekaan ehkä ole käyttöä montaa kertaa. Monet liikkeet vuokraavat siistejä, uutta vastaavia juhla- ja naamiaisasuja laajoista valikoimista, joista jokainen löytää oikean kokoisen ja näköisen puvun myös vuokrattavaksi.
Myös työvaatteita voi olla järkevää vuokrata. Tällöin niiden pesusta ja kunnossapidosta ei itse tarvitse huolehtia.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Monet vapaa-ajan keskukset ja urheiluhallit vuokraavat urheiluvälineitä, kuten kanootteja, laskettelusuksia ja tennismailoja. Myös pianoja, valokuvausvälineitä ja AV-laitteita vuokrataan.Monet harrastusyhdistykset vuokraavat tai antavat ilmaiseksi jäsentensä käyttöön harrastuksessa tarvittavia välineitä. Esimerkiksi kanootin ostamisen sijaan kannattaa ehkä liittyä melontaseuraan.
Kaupunkien nuorisotoimella on nuorille ja nuorisojärjestöille lainattaviksi tarkoitettuja AV- laitteita ja retkeilyvarusteita.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Julkisiin tiloihin vuokrataan esimerkiksi tekstiilisiä käsipyyherullia. Niiden avulla voi yleensä välttää kertakäyttöisten paperikäsipyyhkeiden tai energiaa
kuluttavien puhallinkuivainten käytön. Lisäksi vuokralle tarjotaan esimerkiksi vaihtomattoja, pöytäliinoja, lautasliinoja ja kylpypyyhkeitä.
Valtakunnallisesti palvelua tarjoaa: Lindström Oy, p. 010-55 400. Paikallisesti palvelua saattavat tarjota esimerkiksi jotkin pesulat.
Monet konttorikoneet - printterit, kopiokoneet jne. voi osamisen sijaan liisata. Tällöin koneen omistaa sen toimittanut yritys, ja se myös vastaa koneen toimivuudesta ja huollosta. Tämä on yleensä käyttäjän kannalta helppoa ja edullista. Kun konetta tai laitetta ei enää käytetä, yritys ottaa sen takaisin. Tämä kannustaa pitkäikäisten ja huoltovarmojen tuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi Rank Xerox on lisäksi ryhtynyt käyttämään käytöstä poistettujen koneiden kulumattomia osia uusien koneiden valmistuksessa, mikä säästää luonnonvaroja vielä tehokkaammin kuin kierrätys.
Kun tarvitset konttorikoneita, kysy laitteiden liisausmahdollisuutta.
Voit myös kysyä, mitä laitteille tehdään niiden
käyttöiän jälkeen.
Kaikki tuntevat kirjastojen perinteisen, maksuttoman kirjojen ja lehtien lainaustoiminnan. Niiden lisäksi kirjastoista voi lainata musiikkia niin vinyyli- tai CD-levyllä kuin kasetillakin, nuotteja, videoita, CD-rommeja sekä lasten satukasetteja ja -dioja. Kirjaston lehtisalissa voi pysyä ajan tasalla tarvitsematta tilata lehtiä vain itseään varten.
Ainakin Helsingin kaupunginkirjaston yhtydessä toimii myös taidelainaamo, joka lainaa maksua vastaan maalauksia, grafiikkaa, piirrustuksia ja veistoksia. Toiminnasta voi kysyä numeroista p. 09-3108 5710, 09-666 677
Kuntien matonpesupaikat ovat maksutta asukkaiden käytettävissä kesäkuukausien aikana.
Pesupalvelu voi yksin asuville ja pienille perheille olla hyvä vaihtoehto oman pesukoneen hankkimiselle. Eräät pesulat tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden itsepalvelupesuun, ja on olemassa myös pelkästään itsepalveluperiaatteella toimivia pesuloita. Pesulakoneet pystyvät pesemään suuren koneellisen pyykkiä kerrallaan, joten ne soveltuvat hyvin suurien määrien ja
painavien tekstiilien, kuten mattojen pesuun.
Etsi esim. puhelinluettelosta tai kunnan palveluhakemistosta seuraavia hakusanoja:
Kunnat tarjoavat asukkailleen monenlaisia tiloja yhteiskäyttöön, joko maksutta tai pientä maksua vastaan.
Osa käsityöhuoneista ja -verstaista on tarkoitettu vain erityisryhmien, kuten nuorten tai vanhusten käyttöön. Näistä palveluista saa tietoja soittamalla kunnan nuorisotoimen tai sosiaalihuollon keskuksiin.
Monilla työttömien yhdistyksillä on jäsenten käyttöön tarkoitettuja käsityöverstaita ja atk- laitteita. Samoin monilla harrastuskerhoilla ja -yhdistyksillä on harrastuksessa tarvittavia tiloja varusteineen käytettävissä (esim. pimiöt valokuvien kehittämiseen).
Kaupunkien kerrostaloissakin on usein tapana rakentaa asuntoihin oma sauna. Jollei taloyhtiöllä ole omaa saunaa (kts. kohta 6 alla), hyvä vaihtoehto pienille komerosaunoille olisi yleisen saunan käyttäminen. Käyttäjien puutteessa ne ovat käyneet melko vähiin, mutta vielä löytyy jopa puulämmitteisiä yleisiä saunoja. Uimahallien yhteydessä on nykyisinkin hyvät mahdollisuudet saunomiseen.
Joskus on mahdollista korvata tavaran ostaminen kokonaan palvelulla. Tällöinkin usein palvelun tarjoajalla on laite tai muu tuote, jonka palveluita hän myy. Asiakas ikään kuin vuokraa tuotteen käyttöoikeutta.
Esimerkiksi tuotteen korvaamisesta palvelulla sopii puhelinvastaajapalvelun
ostaminen puhelinvastaajalaitteen sijaan. Laitteen sijaan kuluttaja ostaa
puhelinyhtiön keskustietokoneen tuottamaa palvelua. Näin saa
tarvitsemansa palvelun säästäen samalla selvästi luonnonvaroja.
Taloyhtiöiden yhteispalveluihin voivat kuulua esimerkiksi yhteissaunat ja pesutuvat.
Yhdessä hankkimalla voidaan pesutupaan ostaa tehokkaat ja kestävät pesukoneet, jotka pesevät pyykit nopeammin kuin tavalliset kotitalouskoneet ja kuivaushuoneessa pyykit kuivuvatkin nopeasti. Lisäksi kylpyhuoneesta vapautuu arvokasta tilaa, ja sisätilojen kosteusongelmat vähenevät pyykinpesun osalta. Vastaavasti myös taloyhtiön yhteinen sauna voi lisätä saunomis- ja asumismukavuutta.
Taloyhtiölle voidaan hankkia myös esimerkiksi ompelukone, porakone, peräkärry, grilli tai kuntosalivälineitä. Rivitaloyhtiössä kannattaa omistaa yhdessä esimerkiksi puutarhakoneet: ruohonleikkurit, oksasilppurit tms.
Vastaavasti osaa näistä palveluista voi tarjota kylätoimikunta, kaupunginosayhdistys tai jokin muu alueella toimiva aktiivinen ja asiasta kiinnostunut yhdistys.
7. Järjestä itse yhteiskäyttöpalveluita
Aina ei tarvitse etsiä ulkopuolista vuokraus- tai lainauspalvelun tarjoajaa, vaan myös "epävirallisesti" voi viljellä yhteiskäyttöperiaatetta.
Kun tarvitset jotain tavaraa, mieti voisitko ostaa sen yhdessä joidenkin ystäviesi, työtovereidesi tai sukulaistesi kanssa, tai voisiko vaikka yhdistys, jossa toimit omistaa tällaisen tuotteen lainattavaksi.
Vaikkapa naapurusten yhteinen ompelukone, höyrymehustin tai aikakauslehtitilaus, partiolippukunnan lainateltta tai tähtitieteellisen yhdistyksen lainakaukoputki olisivat kätevä vaihtoehto monelle.
Ota tavaksi miettiä, voisiko asian hoitaa lainaamalla, kun tarvitset jotakin tuotetta. Voit myös olla iloinen muille lainaaja - voitte myös tehdä "vaihtokauppoja": lainaa sinä tarvittaessa minulle tuota, niin minä lainaan sinulle tätä.
"Kun haluat juoda lasin maitoa, ei kannata ostaa koko lehmää."
Kestävä tuotanto ja kulutus -hakemistoon